Kun se alamäki alkaa niin se alkaa kunnolla..

Moni asia mennyt pieleen ja niin myös koirienkin kanssa. Toivon ovikello-ilmaisu täytyy opettaa uudelleen,vieraiden kohtaamiseen ulkona täytyy puuttua kunnolla ( viimekeväinen buumi iski jälleen :( ) ja ärräpäitäkin lentänyt kun kielloista huolimatta päästetään ne "tää on ihan kiltti"-koirat Toivon iholle.. kaupassa sain hyvin tylyn kohtelun Toivon suhteen ja ok,en sinne kauppaan enää mene sen kanssa mutta asiaton kommentti "sinä et sitä tarvii!" pahoitti mielen kyllä todella kovasti. Nimenomaan tarvitsen Toivoa!

Pääsiäis-lomareissu siskon luona maalla ei mennyt Chicon suhteen ihan putkeen,se ei sulattanut siskon koiraa enää ollenkaan :( ja samaten muutaman muun tutun kivan koiran suhteen sen alkuräknäys on kestänyt liian kauan..

Toivo veteli tiistaina keppejä metsälenkin varrella urakalla (kielloista yms huolimatta)ja siitä seurasi sille ripuli..se ripuloi kepin palasia vielä lauantaina mutta nyt on onneksi jo ok. On pakko muistaa jatkossa ottaa metsälenkeille mukaan joku kantolelu sille että jättää ne kepit kokonaan rauhaan.

Chicon tilanne on todella surkea nyt... se vietti eilisen päivän eläinlääkärissä. Joitakin päiviä aiemmin alkoi oireilla jo stressaamalla selvästi kaikkea enemmän,sitten tuli ripuli,sitten alkoi oksentelu ja mahanpullistelu ja kovat vatsakivut ääneen vaikertamisineen. Koira klinikalle,kuumetta liki 40,selvä vatsa-aristus ja tippaan ja tutkimuksiin.

Verikokeet ok,ei tulehduksia,röntgenkuvassa näkyi vaan kaasua mutta vieras-esineen mahdollisuus pidettiin koska pienestä pehmolelusta on vanuja kadonnut ja ne ei näy kuin varjoaine-kuvauksessa..toisaalta taas haima näytti kuvissa "oudolta"..Selkeää diagnoosia ei siis vielä saanut,lääkettä myös mahahaavan hoitoon ja tuota olenkin pelännyt kun sillä on ollut niin kova stressi viimeisen puolen vuoden ajan :( .

Pari tuntia Chicoa lääkittiin ja menin sitten hakemaan sitä kotiin (odottamaan arkea ja tarkempia tutkimuksia?)niin kotiinlähtiessä se saikin kohtauksen ja joutui happimaskiin ja takaisin tippaan. Verenpaine laski ilmeisesti suonensisäisen mahalaukku-lääkityksen johdosta,tokeni siitä vartissa. Sanoivat pitävän Chicoa siellä vielä iltaan tarkkailussa ja jossain vaiheessa iltaa lääkäri soitti että Chicon tilanne suht vakaa,voin hakea illalla kotiin ja niin se pääsikin kotiin lääkkeiden ja erikoisruuan kera.

Nyt seuraillaan tilannetta kotona miten olo helpottuu..jos ei helpotu tai pahenee niin takaisin klinikalle ja haimatutkimuksiin ja varjoainekuvauksiin. Tirppa on ihan onneton,sydän särkyy sen puolesta..onneksi ei oksentele eikä ripuloi tällähetkellä.

Toivo jatkuvaan menee sitä nuuskimaan,ihankuin varmistelee että kaveri hei,oletko tolkuissas.. Toivohan sen Chicon ensimmäisen kipukohtauksenkin mulle ilmoitti eilen aamulla,olin keittiössä ja Toivo syöksyy matalana minun jalkoihin ja heti arvasin ett nyt on Chicolla hätä.

Se makasi kippurassa olohuoneen matolla,vatsa pullistuneena ja vaikersi ääneen.. 

Toivon nyt lujasti että Chico selviää..oikein kovan onnen lapsukainen :(..