Toivon hermoloma on ohi. Tehtiin paljon pitkiä rentoja lenkkejä kahdelleen uusissakin maisemissa,uusia hajuja ja uimaankin pääsi jo luvan kanssa. Verijälkeä tein pari x viikkoon,lyhyitä mutta koira nautti ja jopa väsähti. 

Koirakavereidenkin kanssa ollaan jo käyty lenkeillä,käytiin toki lomankin aikana mutta niin ettei Toivo päässyt kiihkoilemaan,varsinkin niiden keppien kanssa ( sijaistoimintaa?). Tuohon en enää muuta keksinyt kuin sen että paikasta riippuen joko laitan Toivon siivoaamaan ( tuo kepin,palkka,tuo uuden kepin,palkka,keppi,palkka..) tai hetkeksi hihnaan jos ei keppivimma lopu. ja tuo on auttanut!! Ei siinä mitään jos se vaan leikkisi ja silppuaisi ne kepit mutta kun se myös syö ne ja muutaman x kun on parin päivän kakkahelvetti käyty läpi niin pakko pitää sillä se keppi-kielto. 

Äänitreeniä ei juurikaan otettu,toki Toivo ilmoitti kaikki normaalit äänet mitä kävi ja nyt jatketaan tuon fillarin kellonkin kanssa,munakellon se ilmoittaa ja jopa näyttää oikein missä soi. Kun Chico joutui ruokavaliolle niin mietin mitenkähän käy kun vähennän sen palkkaamisia hiljaa olemisesta kun Toivo tekee työtänsä mutta eipä tässä ole ongelmia tullut,Chico tohottaa mukana ääneti ja vaikka palkkaa (namia)ei saakaan (kuin tositosi harvoin)niin ei se huutamaankaan ala. Toki poikkeus vahvistaa säännön ja välillä molemmat on ihan höperöitä äänen kanssa mutta kun se on poikkeus ja siihen ei kiinnitä itse huomiota niin eipä hätiä.

Ohitukset laitoin tosiaan ylös ja aika onnetonta luettavaa.. Viikon aikana 37 x koiraohituksia,täällä että kauempana ja vain 11 meni ok eli koirakot ohitti toisensa nätisti. 20 päästettiin kiellosta huolimatta luokse -niistä 8 tuli vain nuuskuttamaan pikaiseen mutta 12 sinkosi rähinällä päälle. Irtokoiria luokse 6,niistä 2 äkkiyllättäen rähinällä ja 4 tuli muuten vaan... 

Nyt ymmärrän myös miksi Toivo on toisaalta aika herkkä takapäästäänkin kun näitä seurasin. Suurinosa niistä äkkirähinällä päälle tulleita on ne jotka juuri kohdalla menee ihan ok mutta sinkoaavat perään ja suoraan Toivon peräpuoleen kiinni. Puremajälkiä en ole huomannut mutta ei kivaa tällainenkaan.

Kuunnellun ymmärtämisvaikeus on monella ja niitä "koira tappoi toisen"-uutisia lukiessa tulee vaikka minkälaisia ajatuksia mieleen ja  ei oma mieli jaksa käsittää että kun toiselle sanotaan älä päästä sitä luokse,niin miksi sitä ei ymmärretä?! 

Positiivista on se että nelisen ihmistä jotka ennen päästi koiransa luokse,eivät päästä enää vaan selvästi ottavat koiran lyhyelle ohituksissa ja pitäävät huolen ettei se ampaise perään,heille on pitänyt huikata perään "Kiitos".

Oma itsevarmuus on kohonnut näillä lenkeillä ja vaikka ärräpäitä ja jalkaa joskus on käytettävä niin ei tässä muutakaan voi,omistajan tehtävä on suojella koiraansa parhaansa mukaan.

Onneksi Chico on ollut sylissä/kotona silloin kun nuo rähinä-jutut on käynyt.

Chicokin on rauhoittunut. Kyllä se joskus edelleen räknää joillekin mutta ottaa hienosti kontaktin kun pyydän ja joitakin koiria on ohittanut jopa omin jaloin kun olen tiennyt ettei vastaantuleva koira tule luokse. Pieniä pelkotiloja se kokee edelleen niillä paikoilla missä sen päälle on käyty mutta uskon että ajan ja koulutuksen kautta nekin lievenee.

Käytiin sunnuntaina mätsissäkin sen kanssa,ihan vain turistina siedättymässä ja poika oli niin rentona että tuli ihan tositosi hyvä mieli itsellekkin. Metriä lähemmäksi en ketään koiraa päästänyt mutta jopa tuon välin Chico sieti ja ihaninta se että se piti minuun todella nätisti kontaktia (namit on kova sana) ja kertaakaan se ei panikoinut.

Tilanne muuttui hiukan kun kaveri tuli sinne hetkeksi seuraksi kahden ison koiransa kanssa ja heistä Chico sai ilmeisesti turvaa tai jotain kun sitten alkoi jo vähän provota muille.. siis olemus terhakoitui ja piti muutaman x räknättää mutta uskoi kun kielsin.

Nyt enemmän "koiralauman"lähelle vientiä ja positiivisia kokemuksia. Terveyskin on ollut ok.

Tuolta vein Chicon kotiin ja otin Toivon ja lähdimme kaverin luokse maalle,luonnon rauhaan.Oli aivan ihana päivä,Toivo nautti täysillä kun sai monen kk tauon jälkeen jammailla kavereidensa Leksan ja Raimon kanssa ja vain pari x tuli pallosta Ärkkeleitä mutta muutoin pojilla oli kivaa. 

Toivo pääsi myös uimaan,hyppi suoraan laiturilta veteen

 

Raimon kanssa märehtimässä

Kumpi kerkee ensin...

                                 Toivon "tänne"on aika nopsakka                                 

Lauantaina jatkuu kaverikoirailu,mennään kuopion koiranäyttelyyn töihin muutaman koiran  voimin.Toivottavasti rapsuttelijoita ja kyselijöitä riittää..ollaan saatu porukkaan muutama kiva innokas koirailija mukaan,mikäs sen mukavampaa.


Ja heinäkuulla alkaa Toivon kanssa tottis-kurssi,mukava mennä porukkatreeniin ja kovasti koitan etsiskellä jotakuta kuka alkaisi meidän kanssa treenailla BH-osioita,tekisi mieli koittaa testiin vaikka oma kisajännitys on ihan kamala mutta ei se anna jos ei otakkaan :D.

Ja mätsikin olisi aikeissa ensikuulla.. 

Toivo on hermolomalla. Kolmisen viikkoa sitten se teki ensimmäisen kerran elämässään sen mitä en uskonut sen koskaan tekevän - yrittävän purra ihmistä :(.

Tilanne jossa tämä tapahtui  kärjistyi äärimmäisen ahdistavaksi Toivon osalta ja vaikka se ei puremaan päässyt ( kyseessä ei siis ollut mikään hurja hyökkäys tyyliin iltalehtien lööpit :D) niin jo näykkäisy-yritys ko.tilanteessa sai minut tarkkailemaan sitä paremmin. Ja huomasin että lenkkeillessä se alkoi enemmän sählätä kun tuli koiria vastaan ( itse olin rentona näissä paitsi silloin kun joku koira tuli päälle/iholle) ja sankassa ihmisvilinässä Toivo selkeästi stressasi käytöksellään. 

Koirakavereiden kanssa vapaana temmeltäessä se vain sähelsi,ahmi ruohoa,keppejä,käpyjä - ei auttanut kiellot,lelut,huomion muuallevienti. Kuumui ihan liikaa kaiken kaikkiaan.

Laitoin Toivon lomalle Kaverikoira-käynneistä ja kamujen kanssa vapaanajuoksentelusta,koti rauhoitettiin vierailuista,en liikoja ääni-treenannut - otettiin kertakaikkisen rennosti.

Paitsi lenkeillä :(.

Mietin liioittelenko tuosta lenkki-stressistä ja päätin laittaa vanhaan kunnon tapaan paperille ""plussat ja miinukset" ja viikon ajan kirjata ylös joka lenkin aikana tapahtuneet (koira)ohitukset/sivuiltatulot,montako kertaa päästään nätisti ohi ja montako kertaa tulee koira luokse kiellosta huolimatta/päälle. Jo päivän kirjailu näyttää lohduttomalta :( - 13 koiraa "vastaan " ja näistä 6 meni ohitse ok,4 x omistaja päästi kiellosta huolimatta Toivon luokse ja näistä tuli 3 kilttinä luokse ja 1 kävi rähinällä päälle,3 x metsässä irtokoira luokse ja näistä 2 suoraan päälle,yhden sain juuri ja juuri napattua kiinni ennenkuin tuli Toivon kuonolle ( tämä koira kiltti).

Näillä lenkeillä Chico oli kahdessa mukana ja aina sylissä ohitukset,onneksi ei sattunut olemaan mukana kun irtiolevat tuli luokse.

Jos jo päivän lenkkeilyt on tätä ja summattuna viikoksi niin en enää yhtään ihmettele kun Toivokin stressaa ! Koirien hallinta tuntuu olevan nykyään hukassa moneltakin ja koirakeskustelu-palstat pullollaan mitä uskomattomimpia juttuja.

Me ei hihnassa tervehditä ketään ja ohitellessa Toivo kulkee aina toisella sivulla ja lyhyellä hihnalla ja joskus harvoin jos se meinaa jumittaa paikoilleen luullessaan tutun tulevan vastaan niin käskyllä eteenpäin ja vaikka selkeästi annan näillä että omilla eleillä(en katso päin,kaarraan kauempaa jos katu/tie antaa myöten,sanon ettei tervehditä) selväksi ettei me jäädä nuuskuttelemaan niin ei..

Chico oli lääkkeistä välillä tauolla kun näytti että maha alkaa parantumaan mutta muutaman pvän päästä alkoi taas kipuilla ja piti jatkaa 10pvää vielä kuuria. Nyt ollaan oltu ilman jonkun aikaa ja viikonloppu mökillä maalla teki terää meille kaikille. Vaikka siellä porukkaa kävi ( Petran synttäritkin siellä) ja muutama koirakin oli niin alkurutinoiden jälkeen Chico tykkäsi niistäkin,varsinkin siskon uudesta koiravauvasta Aatusta. Pojalla ikää hurjat 8 vkoa :)

Vapaus !!

Onnellinen

Videossa Toivon ja Chicon riemukuvaa

 

Toivo ja Eetu

Chico vähän uunona :D

EVVK :D

Eetu,Chico ja Aatu

Eetu löysi jäljenpään

 Mökillä kävi myös Toivon kaksoisolento Eetu,herra täyttää 11-vuotta. Vein Eetunkin verijäljelle ja huolimatta siitä ettei se ole koskaan ennen jälkeä mennyt niin se meni kuin vanha tekijä. Alussa piti ohjata sitä löytämään se verijäljen alku ja kerran ohjata se takaisin jäljelle mutta muutoin se meni nenä maassa hyvin tiiviisti jäljellä joka kerran teki loivan mutkankin mutta niin vain löytyi jäljen loppupääkin ja koira oli hyvin lääh lääh puuh :). Pari kertaa katsoin taaksepäin niin Eetun omistaja tuli kaukana perästäpäin ja omakin vauhti oli aika nopea eli hyvin meni Eetu vauhdikkaasti :). Kesällä tavataan useamman kerran jäljestyksen merkeissä.

Toivon kanssa menin edellispäivänä jäljen ja tykkäsi sekin kovasti siitä ja edellisyksyyn verrattuna meno oli nyt vieläkin varmempaa ja mutkakin meni loistavasti. Kertaakaan ei haahuillut jäljellä eikä ilmavainullakaan mennyt. Makuuksia täytyy alkaa opettamaan niin tulee haastetta. Ja pidentää jälkeä muutamaan kilometriin. 

Chicolle en edes kokeillut verijälkeä kun viime syksyn yritys selvästi pelotti sitä mutta tavan jälkeä aion tehdä,vaikka sitten raksujälkeä jos ei muuta.

Toivo ei Eetusta ja Aatusta juurikaan perustanut,meni omia leikkejään ja pallosta meinasi Eetulle ärähtää ( Toivo on hyvin omivainen mitä leluihin tulee :/ )

 Ja kaikki vesiojat piti yrittää lutrata ja lammelle karata - Toivon hinku uimaan senkun kasvaa,tulispa jo lämpimämmät säät ja vedet. Punkkiaine-ostoksille huomenna,Chicolle en varmaan laita kun viime kesänäkin punkit bongasin kävelyvaiheessa siitä,kiva kun on valkea koira,mustasta ne on hankalampi huomata.