maanantai 23. joulukuuta 2013




Muutama viikko mennyt niin ja näin mutta palaan turinoihin joulun jälkeen. Meillä ei joulua varsinaisesti "vietetä" tänä jouluna,olemme Petran kanssa kotosalla karvaisten kaveriemme kanssa,ilman jouluhössötyksiä,hiljaisuudessa ja kynttilöiden tuikkeessa.Koirat jää tänäjouluna ilman lahjoja vaikka ovatkin olleet kilttejä ;) 

Toivo ja me muut toivotamme



keskiviikko 4. joulukuuta 2013


 Olen muutaman vuoden ajan huomannut Toivon satunnaisen tarmokkaamman tökkimisen ja raapimisen mm.lenkillä ja joille en ole syytä keksinyt,jotain se on koittanut tuolloin minulle kertoa mutta minä en ole ymmärtänyt. Nyt luulen että omassa olotilassani on tuolloin tapahtunut jotain minkä Toivo vaistosi ja yritti kertoa siitä minulle. En tiedä onko huuhaata vai mitä mutta kun koirat tietää paljon,ainoa vaan ettei me aina ymmärretä niitä :( .
Sain muutamia vuosia sitten jonkinlaisia epileptisiä tajuttomuus-kouristuskohtauksia,kotona ja kadulla ja tutkimuskierteen päätyttyä tilanne jäi silleen. Yksi hermokipulääke jäi tuolloin poiskäytöstä eikä tiettävästi kohtauksiakaan sen jälkeen ole tullut. Kunnes viime torstai-yönä tyttö löysi minut lattialta tajuttomana ja kohtauksen kulku ollut samanlainen kun aiemminkin.
Hammaskin hajonnut siinä rytäkässä,kieli purtu  ja suupielessä naarmu - sitämietin olisiko Chico tai Toivo raapinut..minut vietiin ambulanssilla sairaalaan josta pääsin kotiin seuraavana päivänä,jatkotutkimuksia odotellessa.
Petra ja koirat oli yön siskoni luona ja ei tainnut kukaan siellä nukkua sinä yönä. Toivo oli koko yön ravannut huoneesta toiseen,pomppinut nukkumista yrittävän Petran päälle  ja huutanut,vinkunut - varmaan minun perään ja vierasta paikkaa,Chico aamulla oksentanut monta kertaa.

Toivo on kotiinpäästyäni seurannut minua tiiviisti. Ihan heti jo huomasin että kun vaihdoin paikkaa vaikka olohuoneesta keittiöön,se tuli perässä. Jos menin keittiöstä olohuoneeseen,se tuli perässä. Usein vessasta tultuanikin se seisoo oven takana..ja iltaisin kun sohvalle rojahtaa,Toivo makaa tiiviisti jalkopäässä. 
Eilen kävin asioimassa työkkärissä,kelalla ja toisaalla ja Toivo mukana. Reissun aikana se ilmaisi kaksi kertaa kännykän ja muutoin kulki rauhalliseen tapaan sivulla mistään välittämättä. Kosketti usein kuonollaan kättäni,ihan sivumennen. Ihmisiä runsaasti liikkeellä jokapuolella ja nyt voin sanoa luottavani täysin siihen että se käyttäytyy aina luotettavasti ja rauhallisesti,ainoastaan joskus kun lapsia näkee niin silloin se haluaisi mennä heitä tervehtimään,häntä heiluttaa koko takapäätä ja päätä kallistelee mutta ei ilman lupaa mene.
Huomasin myös että se on alkanut reagoida liikennevaloihin. Punaisten palaessa aina pysähdytty tietysti ja lähdetty liikkeelle vasta kun valo vaihtuu ja sanon "mennään". Nyt Toivo lähtee liikkeelle heti kun valo ja siis samalla valon äänikin muuttuu ennenkuin ehdin sanoa mennään. Ja itse en kuule tuota liikennevalojen ääntä eli Toivo on oppinut yhdistämään sen vihreän valon äänen siihen "mennään"käskyyn ja itse liikkeeseen. 
Tässä video Toivon sukka-avustamisesta,joskus se höösää ja leikkii (kuten tässä)ja joskus se avittaa rauhallisen varmasti.

Nyt se on alkanut itsestään lisätä työnkuvaansa. Maanantaina lenkiltä tultua nostin jalan pikkupenkille että saan kengännauhan kengästä auki niin Toivo hötäsi siihen ja avasi nauhat. Tämän nauhan avaamis-jutun se oppi jo vuosia sitten mutta sitä ei olla treenattu eikä käytetty pitkään aikaan. Ojensin sille toisen kengän ja ilman käskyä se veti nauhat auki. Tiputin kengät lattialle ja se nosti ne minulle syliin! Kehuista into piukeena tohotti hetken siinä ja haki oman lelunsa jonka antoi minulle. Hassu koira. Nyt se tekee sitä joka kerta kun ulkoa tullaan,jää eteiseen odottamaan että istahdan tuolille ja ojennan jalkani. Mitään käskyä en ole käyttänyt vaan Toivo vetää nauhat,tiputan kengät lattialle josta se nostaa ne minulle.

Palkkanameille-ja pallolle on käyttöä,tuommoista omatoimista auttamista täytyy kannustaa ja motivoida. Tyytyy se kyllä kehuunkin ja silittelyynkin.
Palkkapallo on sille harvinaista herkkua,syystä että se vinkuu ja Chico ei kestä sitä yhtään :D. 

Chico voi suht hyvin. Käytän noita enimmäkseen erikseen ulkona ja vaikka pelkoaggre-huuto on vielä vahvasti pinnalla niin huomaan selkeää edistymistä. 
Lumi ja pikkupakkaset saapui joten saa kaivaa koirienkin talvitamineet esille. Tosin vielä -5 pakkaset ei pukemista vaadi mutta siitä kun kivutaan ylöspäin niin sitten.. Toivo palelee herkästi jo -10 asteessa,Chico samallalailla. Chicolle tilasin fleece-tossut,juuri sopivankokoiset ja hyvät pompulat joilla ne pysyy napakasti tassuissa. Mutta kävellä se ei vielä haluaisi niillä,saa herkästi "4-raajahalvauksen" kun tossut jalassa mutta eiköhän se ajan kanssa totu niihin,samoin villapaitaansa. Toivoa ei vaatteet häiritse paitsi alussa tossut. Kuvia puetuista koirista myöhemmin..