Keskiviikkona Toivon kanssa lenkillä kadulla muutama liike seuraamisten kera. Hyvä häiriöpaikka treenata kun meni paljon autoja,ihmisiä,pyöräilijöitä ja pari koiraakin ohi.

Koirien ohimennessä keskittyminen hieman herppaantui mutta kontakti palautui muistuttamisesta. Liikkeinä otin
 * Askel  - ALO ja AVO
 * eteentulo ja vas.ja oik.sivulle,ilman istumista ja istumisten kera
 * istu ja 123 eteen (omien askelmittojen hahmotus)

Askel ALO meni hyvin,rintamasuunta säilyi ja omatkin askeleet alkaa nyt hahmottua päässä,tätä otimme 3 x
Askel AVO tavuvihjeestä Toivon suunta säilyi eka tavuun asti hyvänä, sitten tuli vinossa mukana lopun. Tehtiin 2 x ja sama homma, palasin lyhyempään sivulle askel ja nyt meni hyvin.Toistin muutaman kerran.  Etenin ilmeisesti liian nopeasti joten vieläkin edetään lyhyinä pätkinä tässä.

Eteentulot
Suorat eteentulot oikealta puolelta ja nätit paluut mol.kautta sivuille.Oikean puolen perusasento ok,ei tosin niin napakka kuin perus vasenpuoli. Vasemmalta puolelta edelleen pienesti vinot eteen istumiset, nyt kuitenkin malttoi olla paikallaan edessä kunnes käsky sivulle. Sivuille tulot hyvät. Toistin eteentuloja varmaan liki 10x,namipalkka kaikista ja 2 viimeisestä pallo.
Pitää muistaa opelta kysyä lisää vinkkiä tuohon vinohkoon eteentuloon..

Istu ja 123 askeleet eteenpäin
Toivolla nämä sujuu mutta omien askelien mitta pitää vielä saada sujuvammaksi. Ilman koiraa olen välillä treenannut mittoja, useimmiten mallaa ok, välillä meinaa joku askel olla lyhyempi.
Nyt askeleet meni omasta mielestä ihan ok, Toivo tuli samaan tahtiin. Istui suorassa heti liikkeen pysähdyttyä, ilman käskyjä jee.
Näissä askel-jutuissa pitää pyytää kaveria videokuvaamaan muutaman x niin osaa kunnolla hahmottaa omat askeleet.
Hankaluutensa tuo kun oma tasapaino välillä huojuu niin tulee herkästi otettua liian erimittaista askelta.

Lyhyet seuraamis-pätkät Toivon kanssa hyviä, sen kontakti ja asento ja innokkuus on hyvät. Luonnollisesti pallo-palkkaus jolla saa liikkeisiin säpinää.

Chicon kanssa eilen sisällä
 * perusasento ( käsky sama kuin Toivolla eli perus)
 * seuraa
 * istu, kierrä koira

Chicolle sopivan perusasento paikka on minusta n. 20-25cm, siinä se tuntuu olevan vielä sivulla eikä liian kaukana. Eikä vaaraa että tallon tassuille..sitäkin on sattunut.
Chicon asento hiukan vino, korjaamisen varaa on. Opettelen juuri palkkaamaan ja ohjaamaan sitä vas.kädellä, hihna oikeassa kädessä. Omia mokia tulee vielä paljon kun Toivoa tottunut juuri päinvastoin ohjaamaan ja palkkaamaan mutta eiköhän tuokin ala suttaantumaan.

Perusasentoa otettiin 6 x, nami-palkka ja lyhyet seuraamiset perään. 

Seuraaminen melko ok, vinossa menee vähän mutta tämäkin johtuu omasta ohjaamisesta ( se vasen käsi) - hankala hahmottaa. Plussaa se että nyt onnistuu seuruuttaminen useimmiten (ja monet liikkeet) jo niin ettei minun tarvitse ohjata selkä kumarassa vaan voin kulkea selkä suorassa. Intoa Chicolta ei puutu eikä yrittämisenhalua, se jaksaa ja jaksaa yrittää, jopa kehusta palkkaantuu. Näin alussa on kyllä vielä vahvasti nami-palkat mukana.

Istu ja kierrä koira..Istuminen on hyvä, heti menee pylly maahan mutta Chico tarjoaa herkästi samaan syssyyn myös maahan menoa.. Tähän liittyy myös paikallaolo (kierrä koira) eli paikallaoloa pitää harjoitella paaaaaljon. Ja helposta aloittaen eli treenattava hurjan paljon sitä että istu- ja siinä (paikka käskynä) ja itse liikun erisuuntiin pienesti samalla palkaten ja sama homma maahan-siinä. Kokonaan koiran kiertäminen ei vielä onnistu eli tätä on työstettävä paljon ja edettävä pikkuaskelin.

Chicon eniten treenattavia asioita
 * paikallaolot
 * vasen täyskäännös (meinaa tässäkin tehdä ylim.kiepin)
 * eteentulot mol.puolin ilman ylimääräistä kieppiä ( bravoo, tämä onnistuu ehkä joka 3.kerta)
 * liikkeestä maahan
 * suorat asennot

Chicon kotiläksy nro 1

Miten sille tehdään hyvä työmotivaatio? Miten se tuodaan kokeeseen, suoraan autosta vai lämmitettynä? Millaisia rutiineita treeni-ja kisatilanteisiin voi luoda?

Chicon työmotivaatio on pennusta asti ollut..sanoisinko hyvin motivoivaa. Chicohan oppii paljon matkimalla ja aikapaljon se on pennusta asti matkinut Toivon työskentelyä. Koskien siis lähinnä tottista ja kuulokoiran töitä. Se myös ilmaisee äänet Toivon ohella kotona ollessamme...
Siinä on jo paljon pohjaa tullut Chicon työ-halulle. Se tekee ja haluaa tehdä hommia, oma mokani vaan ollut että vuosien varrella olen sen kanssa liian vähän touhunnut eli se on mennyt vähän nk.sivussa. Toki sen kanssa on touhuttua kaikenlaista mutta sellaista suht tavoitteellista ei olla tehty.

Chicoa ei tarvitse edes oikein innostaa mitenkään työntekoon, se on aina valmis. Ja usein jopa innokkaampi kuin Toivo. Onhan ne toki yksilöitäkin mutta chihuahuaksi Chicon into on ihailtavaa.
Nami-palkalla se motivoituu hienosti, kehusta saadaan lisää pontta suorituksiin, leluista se ei treeneissä innostu (toki pupu on aina mukana häkissä ) ollenkaan eli nameilla mennään. Ja sille kelpaa nami kuin nami kunhan saa jotain syötävää. Ahne mikä ahne..

Koe-vastaukseen en vielä pysty vastaamaan mutta samaan malliin se varmaan menee kuin treeneissäkin ollessa eli ne rutiinit. Treeneihin lähtöhän kotona saa aikaan innokasta steppausta ja kun koira kytketty hihnaan niin se nostaa aina,siis ihan aina hihnansa minulle ( tätä alkoi tehdä jo pentuna, matki Toivoa) ja sitten menoksi. Nykyään on kangashäkki mukana jossa Chico on jo hyvin tottunut olemaan. Myös treenipaikalla malttaa siellä jo jonkun aikaa makoilla (ja vahtia) hiljaa. Kunhan on pupulelu mukana..

Ehkäpä huomaan jo sen tavan että kun häkki laitetaan kasaan kotona niin siitä Chico tietää että kohta mennään reeniin, se alkaa jo silloin hyöriä ympärillä.
Treenipaikalla häkki pystyyn, Chicolle hetki kävelyä ja jos paikalla on enemmän vieraita koiria niin alku otetaan rauhoittumisella ( Chico sylissä tai hetki häkissä). Vasta sen jälkeen Chico hihnaan ja muutama liike herkuilla ja vähän innostaen. Näin tulenee varmaan tapahtumaan kisapaikoillakin. Ensin totutusta paikkaan turvallisesti ja vasta sitten lämppäystä.

Tuskin onnistuu Chicoltakaan se että suoraan autosta kehään - voisi olla liikaa intoa jolloin varmasti menee pipariksi. Senkin pitää saada tutustua ensin alueeseen ja uusiin hajuihin, oltava hetki rentoutumassa ja vasta sitten hommiin.

Chicolle tarvitsee treeniä enemmän eripaikoissa ja eri säällä.
Tavoitteena tälle syksyä on saada ALO-liikkeet sujumaan, toiveissa loppuvuodelle myös mölli-kisat. Oikeita kisoja en vielä tällevuotta sille haaveile ellei sitten edistyminen ala sujua paremmin. Oman aikansa ja työnsä vie myös Chicon koirapelko joka kyllä on useimmiten jo hallittavissa mutta työstämistä siinäkin kisoja ajatellen. Mutta hyvällä alulla ollaan ja positiivisin mielin.

Toivo on nyt mahavaivansa takia sairaslomalla ja sen takia 5.9 kisatkin piti perua ja treenitkin on nyt tauolla. Tosin aktiivisen koiran kyseessä ollen ihan täysin tekemättömänä se ei voi olla kun tekemisen into on jo kova. Mutta treeneihin emme vielä mene tällä viikkoa mutta kotona ja lenkin varrella otamme jotain pientä tekemistä.

Viime viikon maanantaina otimme AVO luokan askel sivulle-liikettä jota kokeilimme jo toissaviikon torstain tunnilla melko onnistuneesti. Siis niin että liikuin 10cm oikealle ja sain Toivon tulemaan sivuttain rintamasuuntaisesti mukana sivulla.
Toivollehan pitää kaikki liikkeet opettaa todella pieninä paloina ja naksutinta käytän. Liikkeestä riippuen palkkana on namia tai pallo. Tässä tapauksessa kun malttia pitää olla enempi niin käytän namia.

Nyt saimme liikuttua jo reippaan askeleen sivulle niin että Toivo tuli mukana hyvin. Alusta asti otin mukaan käskyn "askel" ja niin että tavutin vihjeen "as"--lähden sivulle ja "kel" Toivo tulee mukana. Tuli hyvä olo kun saatiin tämä kuntoon. Tietysti pitää säännöllisesti harjoitella ettei se ala omia kuvioitaan taas tehdä.

Kuten eteentuloissa kiertojen kanssa. Niissä meillä on edelleen kova työstäminen. Toivo ennakoi.
Edelleen siis liikaa lukee minun vartaloliikkeitä eikä kuuntele käskyjä.
Eteentulot sujuu jo melkohyvin mutta meinaa vielä lähteä kiertämään takakautta sivulle. Tähän saatiin opeltamme neuvoksi harjoitella enemmän eteentulosta suoraan vasemmalle ja treenataankin liikettä nyt niin että 1 x kymmenestä takaa sivulle ja 9 x kymmenestä suoraan vasemmalle. Vaihdellen niin ettei Toivo kykene arvaamaankaan koska sen pitää tulla takaa ja koska suoraan sivulle.

Välillä palkkaan sitä pelkästä eteentulosta ja välillä sivulletulosta kun ne menee hyvin. Välillä palkkaan pelkällä kehulla mutta sellaisissa liikkeissä jotka vaatii vielä hiomista, käytän palloa ihan suosiolla.

Tästä pääsemmekin kotiläksyihin nro 1.
Saamme valmennusryhmässämme treenin lisäksi myös ajatustöitä ja pohdittavaa jotka onkin tosi kimurantteja välillä, minulle ainakin. Joutuu aivot tosissaan työskentelemään.
Tästä läksystä on jo aikaa ja 2 muuta läksyä on jo jonossa mutta aloitetaan tästä.

Miten omalle koiralle tehdään hyvä työmotivaatio. Miten koira tuodaan kokeeseen, suoraan autosta vai lämmittelyn kautta? Millaisia rutiineita kisatilanteisiin ja treeneihin voi omalle koiralle luoda?

Toivo
Toivon työmotivaatio on todella hyvä,ollut pennusta asti. Se haluaa oppia kokoajan jotain uutta ja aina onnistuessamme siitä oikein näkee että lisää lisää lisää. Se myös itse tarjoaa paljon kaikenlaista tekemistä joista osaa käytän hyödyksi jos arvelen että suunta on oikea ja tarjonta päättyy oikeaan liikkeeseen.
Joissakin liikkeissä toistojen määrä on vähempi ja toisissa enempi mutta kaikista liikkeistä päästään aina eteenpäin, mikään liike ei ole ollut ylitsepääsemätön. Ainakaan tähän asti.

Toivo palkkaantuu herkästi - sille sopii niin lelu,herkku,kehu kuin myös joku muunlainen palkka esim.uimaan pääsy, tuttavan tapaaminen, leikkiminen jne.

Kokeeseen Toivo on tuotava pienen levon kautta. Edellispäivä totaalinen lepo ja kisapaikalle hyvissä ajoin. Siellä ensin liikutusta joko pienen lenkin tai muutaman liikkeen teon kanssa, sitten levolle ja hiukan ennen radalle menoa lämppäysliikkeitä pallolla palkaten. Pallo on ihan paras palkka.

Rutiineita kisoihin ja treeneihin yritän luoda niin että jo treenirepun pakatessa jolloin Toivo on jo wirtaa täysi kehotan sitä asettumaan. 
Treenipaikalle päästyä se yleensä joutuu ensin hetkeksi kiinni liinaan  johon se voi asettua lepäämään siksi aikaa kun kokoamme radan tai kuuntelemme opettajan ohjeet. Sitten koira mukaan, hetki kävelyä,pissitystä ja muutaman liikkeen ottaminen. Tässä vaiheessa Toivon työinto nousee taas, liinassa ollessa sen alkuinnostus lievenee.

Kisapaikka-rutiinit saattaa vaihdella. Riippuu siitä pitääkö koiran olla levossa liinassa, autossa tai häkissä. Häkki-systeemi ei onnistu ellen itse ole siinä lähellä, Toivo ei ole vielä niin tottunut häkkioloon että sen pystyisi jättämään yksin. Lähellä ollessani se kyllä malttaa siellä makailla ja jopa unet ottaa. Liinassa ollessa Toivo on ihan rauhallisimmillaan - se pystyy totaalisesti rentoutumaan melusta ja muista koirista ja ihmisistä huolimatta, jopa nukkumaan kyljellään rentona. Ja silloinkin kun itse olen rataan tutustumassa tai pikaisesti muualla käymässä. 
Auto.. koska kuljen treeni-ja kisamatkat kaverin kyydillä jolla itsellään yleensä mukana 1-2 koiraa niin autolepo ei oikein onnistu Toivon osalta. Mutta jospa tässä ajan ja toistojen kanssa sekin alkaa sutviintua. 

Toivo siis tarvitsee rutiineihin sopivasti lepoa ja sopivasti lämppäystä - vuorotellen. Jos sillä on liikaa intoa, se on pyydettävä asettumaan (onneksi jo aikaa sitten olen opettanut Toivon rentoutumaan käskystä :D )koska taas innon nostamiseen ei paljoa tarvita.

Tavoitteena tälle syksylle meillä on Toivon kanssa päästä AVO-luokkaan ja siellä saada edes yksi HYVÄKSYTTY. 
Ja AVOluokan liikkeiden oppiminen. Joka liike pitää hioa kuntoon ja oppimista tapahtuu kokoajan. Nyt olemme vielä ALOssa mutta opettelemme jo joitakin AVOn liikkeitä. 
ALOn liikkeitä ei tarvitse matkan varrella ehkä enää kun muistutella - näin ainakin toivon.
Kunhan olemme AVOssa niin välitavoitteet on mietittävä uusiksi. Päätavoitehhan on tietysti MES-luokka joskus mutta niin pitkälle en vielä kykene ajattelemaan.

Itseni osalta työmotivaatio pysyy yllä ihan sillä kun saan koirat oppimaan vaikka joskus tuleekin takapakkeja ja jotain oppimista joutuu tekemään ihan ajan ja rauhallisemman mielialan kanssa. Ja sitten kun tulee välillä noita extraisoja-onnistumisia (kuten nappiin mennyt kisasuoritus) niin se vasta motivoi jatkamaan. 

Chicon osalta kotiläksyihin palaan seuraavassa päivityksessä (ja kotiläksyjä tulee kokoajan lisää eikä perässä pysytä mutta eiköhän ne tule kaikki tehtyä)