Toivo siirtyi pari kuukautta sitten syömään Golden Eaglen Holistic Health ankka-perunaruokaa ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen ruokaan ja varmasti Toivokin on koska ruoka uppoaa hyvin ja koira on lihonnut hitusen yli 15 kiloon. Oma epäilys perunan sopimisesta sille tuli ainakin näin kumottua.

 Lapsivieraskin saatiin pienen paussin jälkeen kylään, pojathan tykkää lapsista ihan mielettömästi. Toivo sai hiiirmuisen hepulin kun vieraat tuli. Se loikki sohvalta sängylle,sängyltä sohvalle, keittiöstä olkkariin ja olkkarista keittiöön.

Rauhoittui se sitten alkutervehdysten jälkeen ja sen jälkeen Chico kerjäsi kaiken huomion.

Ja RIP palkkapallo. Tohvelin paras palkkio menetti viimeisenkin kuosinsa kun pojalle tuli joku ihme mielentilahäiriö ja repi siitä pari palaa pois joten riekale joutui roskiin. Muistaakseni reilut 6? vuotta se kestikin, aika huima elinikä. Pallolle. Nyt pitää metsästää jostain samanlainen tai samantyyppinen pallo palkkauksiin.

Näiden kahden kuvan välillä on aika tarkalleen 5 vuotta, ensimmäinen toukokuussa 2011 ja toinen nyt tässäkuussa. Lapset on siis kasvaneet ja huomion kiinnitti tyttären vaatetukset, on melkolailla samantyyppiset ennen ja nyt. 

Jälkeenpäin tätä kuvaa katsoessani huomasin miten takakenossa Toivo seisoo, ihme ettei kupsahtanut nurin. Tasapaino siis jokseenkin hyvä.

Talviturkkikin on heitetty. Itseasiassa Toivo ui jo huhtikuussa kun nippanappa ranta oli sulanut.
Ja se keksi uuden hauskan vesileikin.. Mökillä on muutama sen lelu ja poika päätti uitella niitä..
Se nappasi lelun, juoksi rantaan kivetykselle ja tiputti lelun järveen. Kurkki sitten puuntakaa huomattiinko me. Huomattiin. Käytiin noukkimassa lelu järvestä.
Koira juoksenteli lelu suussa ja kohta taas rantaan, tiputti lelun ja kurkki puun takaa..

Muutaman kerran se lelu kaivettiin esiin vaan sitten tuumattiin että olkoon siinä. Toivo haki toisen lelu, juoksi rantaan ja tiputti sen järveen, kurkki puun takaa..Nyt ei nostettukkaan lelua pois ja tällä kohtaa järven syvyys on n.metrin joten haavilla noukkienkaan ne ei välttis nouse järvestä. Aikansa poika tuumi asioita. Haki sitten kävyn, juoksi rantaan ja tiputti sen järveen, kurkki puun takaa huomattiinko... Mahoton höpseli.

Viime viikonloppunakin se teki leluilla samaa. Itseasiassa silläkertaa oli vesileluna frisbee mukana joka kelluu mutta ha ha, se on keltainen ja jostain syystä Toivo ei havainnut sitä vaikka vierestä ui monta kertaa. Pitää ostaa kaupasta jotain kelluvia leluja mökille.
Muuten alkaa mennä käpyleikiksi..

Ja viimeinkin sain ihan kivan yhteiskuvan pojista.

Tilasin Toivolle uudet työvaljaat. Julius-K9 ja tulipas oikein nappiostos. Erittäin istuvat ja hyvin säädeltävissä olevat ja mikä parasta Toivon vetäminen näissä on mennyt ihan minimiin. Toisinaan saattaa vetää hennosti mutta lopettaa kun hihnalla hennosti vastavedän. Lienee noissa entisissä valjaissa syynä vetämiseen ollut huono istuvuus ja kyllähän ne omiinkin silmiin näytti hiukan epämukavilta. Tekstin tilalle tulee vielä tarrat KUULOKOIRA molemmin puolin ja toisen kuulokoira-merkin ompelin jo paikalleen, toisen ompelen vasta kun tekstitarrat on tulleet.
Ja vaikka mitenkä iskostin päähäni että nuo merkit pitää ommella niin että kuono osoittaa taaksepäin niin enkö jo mennyt ompelemaan sen väärinpäin eli kuono osoittaakin eteenpäin.

No onnekseni en ole ainoa heh heh.

Ensikuussa Toivo menee rokotuksille. Mietiskelin osallistumista ralli-mölleihin nakkiluokkaan ja rokotuskirjaa vilkaistessani huomasin että sen rokotukset oli mennyt vanhaksi. Harmi, nyt en voikaan osallistua tälle aiotulle möllille mutta onneksi niitä on luvassa muutama muu lähiajoille. Ajattelin jos nyt ei kesän aikana niin viimeistään syksyllä yrittäisi kisaamaan rallia AVO-luokkaan. Treenatessa tietysti menee kesä (ja paljon pitääkin treenata) mutta en mene vielä kauheasti asioiden edelle sillä selkäni taas prakaa ja mahdollisesti leikkausta on taas edessä jossain vaiheessa.

Kesä ollaan, nautitaan, treenataan hiukan, ehkä muutama reissu tehdään. Uidaan, tehdään kuulokoiria tutuksi täällä Kuopiossakin. Niin ja syödään mansikoita. 

Monta viikkoa sitten oltiin Kuopion Matkuksessa tapaamassa Toivon kasvattajaa ja hänen tyttäriään. Ehittiin käydä namiostoksilla Musti&Mirrissä ennen tapaamista. Ja voi sitä Toivon riemua kun näki Irmelin ja tytöt ! Ei se ollut turkissaan pysyä kun pääsi pusuttelemaan ja haistelemaan heitä.
Ilo taisi olla molemminpuolinen.
Mentiin kahvilaan kahvittelemaan ja pyysin Toivoa asettumaan. Kyllä se hetken malttoikin maata ja olla hissukseen ja sitten oli pakko mennä pöydän alla tyttöjen rapsuteltavaksi. Erotessa tuli haikea olo mutta jospa me kesällä mennään heille kylään ihan ajan kanssa. Pääsee Toivo tapaamaan Sari-äitinsä ja Musti-enonsa.

Tapaamisen jälkeen kiertelimme Ikeassa ja soitatin samalla kännykkää ja hyvin Toivo malttoi ihmisvilinässä ilmaista soitot. Ja muutenkin kulki maltillisesti.
Matkuksen jälkeen ajettiin K-citymarkettiin ostoksille ja sielläkin poika meni hyvin ja ilmaisi kännykän. Mikä ihaninta koko reissussa niin yksikään ihminen (asiakas tai myyjä) ei tullut sanomaan mitään negatiivistä enkä huomannut yhtään pahaa katsettakaan että koira kaupassa.
Muutaman asiakkaan huomasin hymyilevän.
Jospa se kuulokoira-tietous on levinnyt Kuopioonkin.

Se viikonloppu vietettiin maalla jossa pojat sai taas vimmailla ulkona vapaana. Hiukan otin taas Toivon kanssa rallytokoa ja taisi olla perjantaista vielä henkisesti väsyksissä kun ei treenaaminen oikein kiinnostanut poikaa. Kyllä se teki mitä pyysin mutta ei yhtään iloisen innokkaasti.
Sää oli kyllä kerrankin niin ihanan lämmin ja aurinkoinen joten tuli pojista otettua kuvia vähän .

Näistä kahdesta ei kyllä saa kunnon kuvaa ilman avustajaa..

Harrastamiset Toivon kanssa on ollut vähissä minun selkäkipujen takia mutta lenkin varrella otamme 2-3 rally-liikettä. Selkeästi koira tykkää tehdä ja on innoissaan joten kunhan selkä on parempana ja kentät on sulat niin aletaan kunnolla treenaamaan.
Ääni-ilmaisut on Toivolla pysynyt suht ok. Ainoa mikä arveluttaa on kännykän soiminen kotona..Chicokun on terästäytynyt siinä. Toivo ei ehdi kunnolla edes reagoida siihen kun Chico jo kertoo että soisoisoi !! Ja tietysti ulvomalla. Eikä lopeta ennenkuin kännykkään vastataan vaikka Toivokin sen silloin tulee jo kertomaan..Lenkillä tätä ei tapahdu jos Chico silloin mukana vaan Toivo kertoo sen.

Nyt kevään tullen on polkupyöriä enemmän liikenteessä joten kellon soiminen taas kuvioissa..kotona ollaan sitä harjoiteltu ja hyvin on muistissa se että kun kello soi niin Toivo istuu. Pitää siirtää harjoitus nyt kaduille ja käyttää takaatulevia pyöriä hyväksi. Kun huomaan pyörän tulevan,soitan kelloa ja  odotan Toivon heti istahtavan. Näin se kertoo pyöränkellon soimisesta. Joskus kun sitä tapahtuu ihan oikeasti joten tarvittava ääni tämäkin.
Tosin viime kesältä muistan tapauksen että Toivo oli kakalla ja jokseenkin hätäillen kuikuili taaksepäin ja kakki samalla. Itse kun en kuule kellojen kilkatusta mutta näin pyörän hiljaa tulevan niin arvelin että pyöräilijä soitti kelloa.. että on tilanteita jolloin koira yksinkertaisesti ei KYKENE ilmaisemaan.

Viime kuussa tapahtui mukavia juttuja kun tulin valituksi Suomen Kuulo-ja tukikoirat ry hallitukseen. Oli mielenkiintoista olla ensimmäisessä kokouksessa mukana, tosin nyt Skypen välityksellä mutta uutta asiaa tuli ja monenlaista uutta asiaa tulossa. Jospa tätäkin kautta pääsee vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja samalla kenties levittämään tietoutta tänne itä-suomeenkin. Tavoitteena on päästä paikanpäälle Helsinkiin kokoustamaan lähikuukausina ja tottakai Toivo lähtee silloin mukaan.

Toivo on terveenä ollut, ainoa mikä jo riepoo on nämä punkit. Nyppäsin siitä jo yhden irti muutama päivä sitten ja koska punkit on täällä riesana olleet ja Toivo punkkitaudin kerran sairastaneena en halua sellaista toiste kokea niin huomenna apteekkiin punkkilitkun ostoon. Ja karvanlähtö on taas niin ahh ihana - miten sitä noin paljon lähteekään melkein pohjavillattomasta koirasta! Nyt  on päivittäistä kampaamista tiedossa vielä viikon-kahden ajan, pahimmat tupot sain jo pesun myötä irrotettua..

Muutama päivä sitten otettiin "edustuskuvaa" minusta ja Toivosta

ja tottakai se pakollinen pusukuvakin 

 

Toivo oli muutaman kuukauden ihan treenaamattomana kun oma fyysinen ja psyykkinen vointi ei ollut paras mahdollinen. Otettiin kaikki ihan lunkisti,tehtiin vain lenkkejä ja vaikka huomasin että toisinaan Toivolla oli virtaa ja halua touhuta kaikkea niin se "tyytyi" tilanteeseen.
Sai se onneksi tarpeeksi työtä kun joutui kuitenkin ääni-ilmaisuja tekemään ja jokapäivä. Että ei se ihan tyystin tekemättömänä ollut.

Toivo tutustuu siskon vilja(?)käärmeeseen - ihan liki sitä ei voinut päästää Smakea koska silloin olisi saattanut käärmeenpoikanen olla paremmissa suissa...

Talvi ja lumet tuli sittenkin

Pojat leikkii leluillaan 

Toivo kuuntelee..

Jokseenkin hauska kuva kun Chico näyttää ihan mini-chihulta 

Makaako? ei vaan juoksee täysiä kohti minua ja samantein kaataa kinokseen..

Luoksetulotreeniä. Tulihan se Toivo ja lujaa..

Toivo on saanut toimia myös vaihteeksi "avustajakoirana" - selkäni taas kipeytyi kovasti joten poika on päässyt vetämään minulta sukkia ja housuja pois, nostelee tavaroita lattialta, on se tuonut jopa muutaman kerran kännykänkin toiselta pöydältä kun se on soinut ja kaikkea sellaista pientä. Aika monipuolinen koira se kyllä on.

Tällähetkellä yritän keskittyä sen kanssa treenailemaan rally-tokoa hiukan enemmän, toistaiseksi treenailemme vain kotona ( sisällä ja ulkona) mutta jahka itse tästä alkaa (jos alkaa) olla enemmän kivuttomassa kunnossa niin sitten porukkatreeneihin. Toiveissa olisi korkata se AVO-luokka rallissa tämän kevään aikana..

Jonkun verran Toivo on ollut mukana kun olen asioilla käynyt. Hienosti se näillä reissuilla on käyttäytynyt - muutamia kertoja on tosin täytynyt toppuutella sitä ja käskeä "taakse" kun on meinannut singota minulle puhuvan ihmisen syliin... sen hyppiminen ihmistä vasten on jonkun verran lisääntynyt mutta siitä saan vaan syyttää itseäni kun en ole ollut tarpeeksi johdonmukainen ja käskenyt jotakuta olemaan huomioimatta Toivoa kun se on ollut liian innokas.

Muutamassa virastopaikassa asioidessani on vartijat tulleet puhuttelemaan mutta huomattuaan Toivon valjaiden merkit, ovat vain sitten kyselleet Toivon työstä ja rapsutelleet ja silloinhan Toivo on ollut niiiiiin onnessaan. Kaupoissa, apteekissa jne se on aina herrasmies :) .