perjantai 28. helmikuuta 2014

Vähissä on ollut koirien kanssa touhuaminen viime viikkoina.
Yhden kokonaisen viikon vietin suurinpiirtein sohvalla/sängyssä vaakatasossa,pystyasennossa iski sellaisen huimauksen ja heiton että oksennuskin lensi vähänväliä,päänsärky oli mieletön ja se korvien soiminen..korvat on soinut useamman vuoden ajan mutta tuon viikon ajan ne huusi yötäpäivää ja hermot oli mennä jo pelkästään tuon takia.
Ei tullut Toivonkaan kanssa juuri mitään tehtyä,onneksi lähellä asuva sisko vei sitä lenkille ettei se vallan seinille hyppinyt ja onneksi asumme metsän vieressä jossa Toivokin sai vapaana juosta sen minkä jaksoin raahautua metsään.

Kaverikoira-käynnille pääsimme viimeviikolla ja muutamana päivänä otimme toko-treeniä ja jotenkin tuntuu että nyt junnattiin paikallamme? tosin sekin tuntuma saattoi johtua siitä kun itse ei täydessä terässä ole niin ei se koirakaan napakymppi-suorituksia tee.
Chico kävi toistamiseen eläinlääkärissä,puhdistettiin ne hampaat kunnolla ja selkä tutkittiin. Hampaita siltä puuttuu hurjat 11,tosin 1 on otettu pois kun muinoin kaverin koira törmäsi Chicoon ja se tärähti puoli-irti. Chihuilla on kovin yleisiä nuo hammaspuutokset,harmillista kyllä. Selkä katsottiin myös ja iso helpotuksen huokaus ettei siinä ole muuta kuin sitä lihaskireyttä.
Pikkuinen oli ilta-myöhään asti ihan tillintallintööt,tykkäsi makoilla pehmoisessa kantokopassaan

Aloin hieroa Chicoa kevyesti kauttaaltaan vähän kerrallaan iltaisin ja vähän jalkavenytyksiä hierojan ohjeiden mukaan. Hieronnan alkaessa sen nahkakin oli niin kireä ettei juurikaan noussut nostettaessa ja viikkoa myöhemmin se jo nousi kevyesti. Jalkavenytyksistä jätin vaan oikean takajalan vähemmälle kun sen polvi naksui siihen tyyliin etten uskalla enempiä veivata,Chicollahan on polvet 0/1 ja juuri tuo 1-asteen polvi napsahteli.

Kaverin mies teki minun vanhasta keittiöntuolista sille paremman rahin jota kautta hypätä sängylle,helpottaa huomattavasti tuota selkävaivaakin kun ei tarvitse loikata niin julmetun korkealle ja korkealta alas. Chico oppi naksuttelulla kertaheitolla tuon rahin kautta hyppäämisen. Sohva meillä on niin matala että siihen ei kovin kummoisesti loikkaamispontta tarvita.



Pari päivää olin nyt kuumeessa ja mitään ei taaskaan jaksanut tehdä,olo kuin jyrän alle jäänyt joten taas Toivo-parka joutui olemaan työttömänä. Toki se normaali äänet on ilmoittanut mutta ei olla treenattu mitään ja eilen se sitten osoittikin mieltään..se on aiemminkin alkanut hölmöilemään jollaintapaa jos on liian kauan ollut työttömänä tai joku homma ei sen mielestä suju ja minun nauraminen on yllyttänyt sitä jatkamaan hölmöilyä. Samoin kävi eilen.

Makailin taas sohvalla kuumeessa ja Toivo otti minun silmien alla kirjahyllystä kirjan ja tiputti sen lattialle. Tässä vaiheessa jo alkoi pokka pettää..seuraavaksi se otti lattialla olleen crock-kengän suuhunsa ja heilautti sen kaaressa toisellepuolelle olohuonetta. Enää en voinu hillitä naurua ja siitä innostuneena se otti kaukosäätimen pöydältä - tässä vaiheessa se on yleensä antanut sen minulle kun olen pyytänyt- ja kantoi sen omaan lelukoriinsa!
Ilmiselvä kehoitus siis että nostappa emäntä luusi sieltä ja ala antamaan mulle töitä!!

Pakkohan se oli pojalle töitä antaa,otettiin 4x pikkureenit sivulletuloa ja seuraamista,ahkeran naksuttelun kanssa ja näistä Toivo alkoi ihan tohottamaan(sillä on hauska tohotus-tyyli,puhisee ääneen) joten pyysin huvin vuoksi sitä vielä vetämään sukat jaloista,sytyttämään valot ja ilmaisemaan herätyskellon. Hetkeksi sai tyydytystä työn tuskalleen :)

Illalla oli kamala hoitopäivä taas. kamala siksi että Toivo ei tykkää ollenkaan enää kynsienleikkuusta. Syystä että olen leikannut muutaman x liian paljon ja vertahan se on tiennyt. Sain aiemmin jo eläinlääkäriltä ainetta joka nopeasti tyrehdyttää verenvuodon kynnestä ja otin tavaksi leikata sen kynnet n.5päivän välein että hermo pääsee vetäytymään enemmän ja voi leikata kynsiäkin samalla enemmän. Toivon ilmeet on vaan aina niin höpsöjä kun käsken sen sängylle..se vetäytyy taaksepäin ja suurinpiirtein kääntää päänsä poispäin ettei vain näe sitä leikkuu-toimenpidettä :D


Tässä kuvassa se ei suinkaan mitään päivätirsoja ota vaan valmistautuu kääntämään päätään poispäin "IIIK kamalat kynsisakset lähestyy!!"

Koirat on taitavia matkimaan toisiaan. Se huomattiin taas yhtenä päivänä. Olimme siskon kanssa keittiönpöydän ääressä kahvilla ja sisko nosti Chicon syliinsä. Samalla tohotti Toivo paikalle ja kun huomasi Chicon olevan toisen sylissä,ponkaisi minun syliin istumaan..

Toivo matkii paljon Chicoa tuossa pienuus-hommassa. Kai se luulee olevansa yhtä pieni? hyvin se mahtuu Chicon postimerkin kokoiselle karvapedille nukkumaan,samoin tietokone-pöydän alle ( sellainen 20cm rakonen :D),syliin ja viereen sohvalle jossa on postimerkin kokoinen ala vapaana..
Chico taas oppii matkimalla Toivoa. Viimeksi se oppi moikkaus-tyylin,tosin tekee sen "pupuna" eli tosiaan istuu pyllynsä päällä etujalat söpösti ylhäällä. Toivollahan vastaava temppu on "moimoi".Ja tuon tempun Chico teki ykskaks yllättäen toissailtana kun istui mahani päällä kun makasin sohvalla. Ja tässäkin tapauksessa nauru yllytti ja se toisti sen temppunsa.

Täytyy kyllä sanoa että sairaana ollessa nämä koirat on ihan parasta seuraa. Jos ei jaksa puuhailla niiden kanssa mitään niin ne tyytyy makoilemaan vieressä,kainalossa,päällä..
ja siinä sivussa tekeevät omaa pientä kivaa.

Olo alkaa ollalenssustakin jo parempi joten Toivokin pääsee taas työntekoon.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Ei me päästy Toivon kanssa tuolloin viime kerralla tokoilemaan kun löysää mahaa pukkasi iltaan asti. Liekkö jotain pöpöä ollut liikkeellä kun tienvarsilla niitä löysiä kasoja ihan kiitettävästi :( .. kiva kävellä kun joutuu miinoja väistelemään,jaksan aina vaan ihmetellä miksi ihmiset ei kerää koiriensa kakkoja pois varsinkin noilta kaduilta?
Mielenkiinnolla taas kevättä ja lumien sulamista  odotellen..

Kotona ollaan tokoiltu jonkun verran Toivon kanssa,on pitänyt tehdä päiväsuunnitelmat kun Toivon pääasiallisin työ on kuitenkin kuulokoiran työt,siihen päälle toko-treenailut,kaverikoira-käynnit ja muut normi-askareet niin liian tiukkaan pukkaa päiväohjelmat noinniinkuin sen jaksamisen kannalta jos jokapäivälle on ojelmaa buukattu täyteen.
Esteyppy sujuu mainiosti.Istuu napakasti sivulle kontaktissa,hyppy-käskystä hyppää esteen yli,kiepahtaa seisomaan minuun päin esteen toisella puolen,odottaa nätisti kunnes menen viereen ja käsken s(h)it jolloin istuu napakasti. 

Tiivistä luoksetuloa ja lähellä oloa on harjoiteltu myös ja nyt maanantaina kun oltiin hallilla treenaamassa,se alkoi sujua nappiin. Istuin tuolin reunalla,jalat harallaan ja Toivo tuli ja pysyi hyvin liki rintamus minua vasten,istui suorassa ja palkkaa. Eilen otettiin kotona ensimmäisen kerran tätä hyvin tiivistä luoksetuloa(eteentuloa ja istumista suorassa)niin että minä seison ja käskyllä tänne se tulee vauhdilla ja istuu tiukasti minuun kiinni. Ja nimenomaan istuu suorassa eikä pylly vinossa.

Tykkään näistä tämän kurssin opetuksista kun ne opetetaan koiralle heti alkuun niin ettei koiran liikkeitä tarvitse alkaa korjailemaan perästäpäin ja niin että suorituksissa huomioidaan TOKOn jatkoluokatkin eikä pelkkä alo-luokka. Tekemällä siis pohjat hyvin voidaan avo-ja voi-liikkeitä sitten pienemmällä vaivalla opiskella myöhemmin kun pohjat on jo kunnossa.
Maanantaina otettiin myös sivulletuloa mikä Toivolle tuli viimekesänä hankalaksi syystä että sen päälle kävi kentällä koira juuri kun se oli tekemässä tätä sivulletuloa. Sen jälkeen se ei tahtonut tehdä kyseistä liikettä ei millään,tuli kyllä sivulle mutta häntä koipien välissä,arkaillen ja istui puolen metrin päähän. Toko-sivulle en ole siis ottanut sen jälkeen kunnes sain nyt hyvät ainekset opettajalta ja sillä sainkin Toivon sivulletulon nyt onnistumaan mahtavasti. Ohjaan kädelläni D-kirjaimen muodossa Toivon sivulle istumaan ja lukemattomien toistojen ja oman selkäniksahduksen jälkeen se tajuttiin ja Toivo oppi liikkeen hienosti.

Tätä liikettä tehdessä tajusin taas sen että pitää kiinnittää huomio myös omiin liikkeisiin,niin käsi-kuinmyös vartaloliikkeisiin. Tein turhan kaarevan kiertoliikkeen vasemmalle ja selkään sattui,sattui vielä seuraavana päivänäkin joten käytän hallin peiliä hyväkseni kun seuraavalle tunnille mennään.

Sivulletulo-käskyä mietin kun Toivolla on ns.arkikäytössä "sivu" jolloin kävellään nätisti suht sivulla puolen metrin heitolla ja oman muistamisen kannalta piti keksiä joku hyvä napakka. Eilen välähti kun kokeilin vaihtaako Toivo kulkupuolta vasen/oikea lyhennyksillä va/oik ja kyllä se napakasti heitti liikkeen vasemmalle sanasta va ja oikealle sanasta oik :D. Ja siihen yhdistettynä sivu-liike niin tokon käskyksi tuli helposti VASI.
Tätä treenataan ilta-lenkillä tänään,päivällä on Kaverikoira-käynti sairaalaan.

Toivon into hallillakin on ihanaa katsottavaa ja vaikka omat sähellykset saattaa häiritä sen tekemistä välillä niin silti se jaksaa into piukeena kilometri-kielenä alkaa pienen tauottamisen jälkeen tekemään töitä. Ei sitä häiritse meteli hallilla,muut koirat eikä mikään,se keskittyy oppimiseen ja jeejee palkansaamiseen,sitäkin vaihtelen sen mukaan mitä opetellaan. Eniten käytän namia,välillä otetaan palkkapallo ja välillä riepulelu.

Ovikello-treenissä tarkoituksena oli saada Toivon haukkuminen pois,sitä kuvasin myös yksi päivä ja joo-oh..
 Kyllään se sen ilmaisi mutta ensin sammutti valot..


Toisen kerran se sytytti valot..
 


 Aina ei mene putkeen mutta näihinkin kaveri tuumasi
 että onhan se kohteliasta vierasta kohtaan sytyttää valot ettei tarvitse pimeään tulla. Ja valojen sammutukseen pätee se että se viisaana poikana sammuttaa valot " ei olla kotona" jos tulija onkin kutsumaton :D. Joo,aina ei voi voittaa eikä edes joka kerta mutta hei,se ei haukkunut!


Tosin nyt taas haukkuu kun ovikello soi ja nyt menee itsellä sormi suuhun että mitäs nyt. Joko hyväksyn sen että se haukkuu aina tai aloitan taas harjoittelut...Oman hankaluutensa tuo Chico joka yllyttää pikku-wuff sanomisillaan melko usein kun rappuääniä käy ja Toivo herkästi reagoi siihen,tosin ovikello/koputus on ainoat mitä ne haukkuu. Chicoa olen samalla opettanut ja palkinnut hiljaa pysymisestä kun ovikello käy mutta jostain syystä ne repsahtaa jälkikäteen.
Siinäpä pulma..mutta pulmat on tarkoitettu ratkaistavaksi,suuntaan tai toiseen.


Chico joutuikin eläinlääkärille aiemmin kun pitikään. Se alkoi kipu-käyttäytyä viime torstaina ja heti pelkäsin mahavaivaa. Se makaili paljon omissaoloissaan,ei halunnut liikkua,söi ja joi ja hädät teki normisti. Yöllä herättiin kun se alkoi kauheasti vinkua ja kiljua ja tällaiset herätykset on painajaismaista. Pidin sitä sylissä ja yritin rauhoitella,hieroin varovasti mahaa ja selkää,tässävaiheessa vielä luulin että se mahaansa kipuili. Asettui se nukkumaan viereeni peiton alle,itse nukuin kyllä ihan koiranunta,toinen silmä auki.


Aamulla varasin ajan eläinlääkäriin ja saatiinkin se heti aamuun. Ei ollut mahavaivaa vaan selkävaivaa,ilmeisesti lihakset ihan jumissa. Ja tosiaan,kaikki hyppiminen ja varsinkin jännitystila ulkoillessa niin ei ihme että selkään ottaa. Pari vuotta Chicon ulkoilut on ollut aikamoista jännityselämää ja itsestäkin tiedän miten kipeäksi selkäkin menee vaikkapa jatkuvasta jännitystilasta niin ei se liioittelematta huutanut kipujaan :( . 
Ensihätiin sai piikkinä kankkuun lihasrelaksanttia ja niskaan tulehduskipulääkettä,sitä sai kotiin mukaan myös 3päivän kuurina. Hyvin ne auttoi,tuon päivän se oli aika väsyksissä mutta sitten alkoi olla ihan normaali,sai jo lauantaina kunnon hepuleita.
Hyppimistä ollaan rajoitettu ja sänkyyn se aina nostetaan ja sängystä alas. Kangasrahia olen metsästellyt,opettaa sitäkautta loikkaamaan sänkyyn.


Huomenna on Chicolla aika taas tohtorille,hampaidenputsaukseen ja samalla syynätään selkää tarkemmin. Pyydän tarvittaessa vaikka kuvaamaan sen sillä kun miettii miten paljon Chico on saanut koiria päällensä ulkoillessa niin ei niitä selkärangan vikoja voi poissulkea..


Viime perjantainen vanhusulkoilu peruuntui pakkasten takia (ja olinkin Chicon kanssa ell) mutta nyt on ollut leutoja ilmoja ja perjantaina mennään. Maanantaina mennessämme apteekkiin tuon palvelutalon ohi,Toivo ihan automaattisesti veti taas pihaan päin ja kun hoputin sitä eteenpäin niin se tyssäsi paikalleen että eikun tuonne..tuli se perässä kuitenkin kun ei vaihtoehtoja ole :D.