torstai 9. huhtikuuta 2015


 2 läheisen ihmisen äkillinen kuolema 10 päivän välein satutti niin paljon että kaikki jäi, myös tämän blogin kirjoittaminen.
Oma mielentila musertui pitkäksi aikaa ja se vaikutti Toivoonkin. Soin sillekin stressiloman sillä ei sen treenailuista tullut mitään omien itkujen ja surun keskellä. Jonkun verran Toivo meni myös äänissä sekaisin, se häkeltyi niissä, saattoi puhelimen soidessa alkaa haukkumaan ja palohälyttimen ilmaisi viemällä hälyttimen luo. Joskus se ei edes ilmoittanut ääniä vaan ohitti ne ihan kokonaan.

Hieman otettiin ääni-ilmaisuja että tokenee taas niiden ilmaisuihin kunnolla mutta kaikki tokoileminen jäi muutamaksi kuukaudeksi kokonaan. Käytiin vaan pitkillä lenkeillä ja muutoin oltiin vaan.
Camo-kullannuppu oli meillä vain viikon verran ja raskain sydämin oli todettava etten pärjää sen kanssa selkäni takia. Kolmen koiran vieminen ulos oli rankkaa, varsinkin kun piti useimmiten viedä näitä eri satsissa ulkoilemaan ja Camo ei ollut tottunut kaupunkielämäänkään ja omat haasteensa tuli siinäkin kun täällä koiria tulee jatkuvaan vastaan.

Onneksi poika sai ihanan kodin ja uuden oman perheen maalta. Kaikkea hyvää pojalle, ikävä on.
Chico oli päivän verran Camon lähdettyä ihan apaattinen, makasi vaan pöydän alla mutta pian se normalisoitui. Ehti sekin kiintyä siihen jättiläiseen.

Aika tekee tehtävänsä, pikkuhiljaa suurin suru alkoi väistyä vaikka ikävä ei häviä koskaan. Aloin Toivon kanssa ensin kotioloissa treenailla tokoa ja rallya ja pikkuhiljaa mennä myös porukkatreeneihin. Meillä onkin aivan ihana treeniporukka jolta saa myös apuja kun pyytää.
Pääsääntöisesti treenaamme hallilla kerran viikossa kukin omia juttujamme, me ollaan Toivon kanssa keskitytty nyt tokoon ja rallyyn, rallya hieman vähemmän.

Ja Toivokin kehittyy kokoajan. Vaikka sillä onkin mielettömästi sitä virtaa ja joskus menee ihan sähläilyksi niin useimmiten olen treenien jälkeen tosi tyytyväinen. Omat sähläämiseni joskus haittaa Toivon tekemisiä, muisti meinaa joskus takuta. Tulee ihan hölmöjä katkoksia, esim. pitäisi sanoa sivulle perusasentoon tulossa vakisana "vasi" niin saatankin sanoa sivulle. Sivulle-sana on aina tarkoittanut Toivolle että kulkee sivulla n. metrin sisällä eikä suinkaan tiivistä perusasentoa. Ei ihme että koirakin joskus sekoilee..

Asioilla Toivo oli väliin vähän vähemmän mukana, jostain syystä minua alkoi taas jännittää sen mukana kuljettaminen kaupoissa yms. Kunnes aloin taas saada epilepsia-kohtauksia joista Toivo minulle etukäteen ilmaisi ( pienemmät) ja pysyi luonani kuono naamassa kiinni, joskus pusutellen ja kahden tajuttomuuskouristus-kohtauksen tullen se itsenäisesti herätti minut joten näidenkin tapahtumien takia "rohkaistuin" ja mukanakulkeminen lisääntyi. Toivo on siis suureksi avuksi kuulemisen lisäksi myös tässä.
Ja kun se osaa kulkea nätisti paikassa kuin paikassa ja on avukseni tarkoitettu niin miksi en sitä käyttäisi siihen tarkoitukseen mihin se on koulutettu. Joskus vaan jotkut asiat saattaa muuttaa mielentilan ihan toisenlaiseksi ja alkaa vältellä tilanteita..

Toivo on ihan ok ollut terveydentilaltaan mutta Chicoa on pitänyt muutamaan kertaan käyttää eläinlääkärissä selkäjumien takia, on saanut kipulääke-kuuria että lihasrelaksanttia. Se kulki edelleen jatkuvassa jännitystilassa lenkeillä joten lihaksia jumahti. Aloin säännöllisesti hieroa sitä viikottain ja nyt on hyvässä kunnossa, viimeisin jumi-aika oli helmikuussa ja sen jälkeen ei ole ollut mitään. Osansa ehkä myös valjailla, vaihdoin ne pantaan. Vaikka pannassa on riskialtiimpaa kulkea (äkkinykäykset) niin valjaat laittoi sen kulkemaan selkä köyrymmässä. Syystä että sillä oli aina ollut valjaat päällä kun vieraita koiria kävi päälle? johan se uloslähtiessäkin kun näki valjaita otettavan esille, juoksi sängyn alle piiloon. Panta esille otettaessa tuli ihan reippaasti luokse.

Pupua meillä ei enää ole. Myöskin Höpö kuoli mystisisesti kertaheitolla 21.3 . Tuntia aiemmin oli tyttären kertoman mukaan paukutellut tassuillaan (itse makasin silloin kohtauksen väsyttämänä toisessa huoneessa) eikä menty katsomaan mitä se ilmoittelee ja tuntia myöhemmin kun menin sille iltaruokaa laittamaan, se makasikin häkissä kuolleena. Voi surkujen surku..
Enää ei meille pupuja tule, luovutin puputavarat eteenpäin.
Koirat ei tuntuneet mitenkään reagoivan Höpön poissaoloon.

Tässä viimeinen yhteiskuva pojista

  


Silloin kun lunta oli vielä paljon..

Kuulokoira Domi ( http://domibostoni2.blogspot.fi/ ) lähetti pojille yllätyspaketin !
Ensin piti pakettia kovaa haistella ja sitten jo kielikin alkoi lipoa joten jotain herkullista siellä oli oltava..


ja sieltähän paljastui herkkuja, lelu, Domin fanikortti ja  kakkapusseja (joita kaupunkikoirilla kuluu..) !!



Nameihin Toivo iskikin heti kiinni


Kevättä kohti mennään, on taas niin ihana kokea vuodenajan vaihtuminen. Pääsee tutuille kentille treenaamaan, lumet saisi vielä kokonaan sulaa pois. Best In-nurmikentällä ollaan jo Toivon kanssa kahteen kertaan käyty frisbeetä ottamassa ja tauon jälkeen se oli pojasta niin hurrrjan hauskaa että vauhtia riitti ja toki tuli reikäkin kieleen.. Täytyy ostaa kokeiluun pehmeistä pehmeimmät kiekot vaikka noista omista kaksi onkin pehmeitä mutta jos poika jatkaa koppi-tyyliä samaan malliin niin kiekkojen pitää olla vielä hitusen pehmeämmät. Intoa tähän touhuun ei ainakaan puutu!

Suunnitelmia meillä onkin kovasti. Sunnuntaina on mölliTOKOt, vielä perjantaina ehditään porukkatreenata ja siellä Toivolle luoksepäästävyyttä (että pysyy paikallaan eikä pussaa ihmisiä) ja paikallaoloa ja muutenkin lääppimistä että pysyy nahoissaan. Vai sanoisko turkissaan.
Sunnuntaina aloitetaan myös porukassa harjoitukset.. siitä voikin tulla hauskaa. Tarkoituksena siis muutaman muun koirakon kanssa kehitellä opettajamme avustuksella temppuesitys 7.6 olevaan match Show:n joka pidetään kuopiossa.
Samassa mätsissä myös tarkoitus esittää porukalla toko-ja rally-lajia yleisölle, katsotaan mitä tulee.
Toukokuussa on meillä myös edessä KivaKoirakansalainen-testi, Toivon pitäisi läpäistä se hyvin koska muutenkin peruskoulutus on hyvällä mallilla ja testissä on samanmoiset arkijutut mutta eihän sitä koskaan tiedä onko testipäivänä hyvä fiilis koiralla tai ohjaajalla. Mutta luottavaisin mielin mennään. Ja Toukokuulla olisi myös ekat oikeat TOKO-kisat jos joukkoon mahdutaan..


                                 Näissä fiiliksissä seuraavaan postaukseen. Joka toivon mukaan tulee nopeammin kuin kuukausien päästä.. Hyvää kevään alkua kaikille !









perjantai 3. huhtikuuta 2015