maanantai 19. marraskuuta 2012


Sanat ei riitä kertomaan miten paljon surettaa Chicon puolesta :(

Viime perjantaina sen päälle kävi taas koirat ja tälläkertaa 3 isoa koiraa yhtäkkiä yllättäen ja yllätys karkasivat omistajiltaan. Ensimmäinen reaktio minulta oli kyykistyä ja ottaa Chico kiinni kunnes koirat oli jo päällä ja hutaisin kahta päälletullutta nyrkillä kuonoon. Toivo taas jähmettyi paikalleen ja siitä ne koirat ei välittänyt yhtään,suoraan vaan pienen päälle.
Annoin tulla taas tuutin täydeltä omistajille mutta pakko oli lähteä kotiin melkein samantien kun Chicon huudosta ei tullut loppua. Ja elämä on taas silkkaa tuskaa :(

Pieni koiruus ei nauti ulkoiluista enää yhtään,en kyllä minäkään ja tuskin Toivokaan. Sisällä Tirppa parkkeeraa keittiön yhteen nurkkaan,istuu tai makaa siellä ja tärisee ja tuijottaa,oksentaa pienemmästäkin jännityksestä,ei meinaa syödä,saa mahakipu-kohtauksia ja kaikenlainen jatkuva jännitys-ja pelkotila päällä. Ulos pissaa ehkä x päivässä,muuten tekee sisälle :(.
Minä olen niin väsynyt tähän touhuun mitä muiden koirakoiden taholta tulee ja pelkään ettei Chicon henkinen kantti kauaa kestä tätä ilman että alkaa oireilla pahasti fyysisesti.   Eläinlääkäriin on oltu yhteyksissä ja keskiviikkona menemme klinikalla käymään.

Nyt ulkoillaan niin että aina kun näenkin kaukaa koiran saatikka ohitetaan,on nostettava pikkuinen syliin ja samalla pyrin saamaan sille turvallisen olon että laumanjohtaja eli minä PYSTYN suojelemaan sitä muilta koirilta. Vaikka syliin nosto voikin viestittää Chicolle ja muille koirille kaikkea muuta niin minulla ei ole enää vaihtoehtoja !! Tosin eilen illalla ja tänäaamuna tuo syliin nosto oli niin tehokas että vaikka Chico alkoi täristä sylissä nähtyään koiran,se huoli namit ja se ei mennyt huutopaniikkiin vaan ohitimme koirat huutamatta. Mutta kuten sanottua - nuo hyökkäykset käynyt äkkiarvaamatta niin ettei olla ehditty kunnolla edes havaita koiria ennenkuin ne on jo ollut päällä niin näihin tilanteisiin en voikun toivoa että ne loppuu...

Torstaina kävimme Chicon kanssa kaverin luona jolla on se Zorro-pieni kääpiöpoika ja teki pojalle terää leikkiä ja vimmata kokoisensa kaverin kanssa. Tosin Zorro on jo paljon isompi kuin Chico mutta muutamaa hermonmenetys-kertaa lukuunottamatta leikit sujui. Yhteislenkeillä tuttujen kivojen koirien kanssa on myös käyty ja niillä lenkeillä Chicolla näkyy olevan turvallisempi olo. 

Toivon kanssa touhuilu on ollut aika vähissä mutta eiköhän tästä taas petrata.. Kunto ei vielä himolenkkeihin myöden anna mutta sentäs jonkun kilsan lenkin jaksan jo kulkee reippaammin ja Kaverikoira-käynteihinkin mennään ensiviikolla. Ihan hävettää miten on 4 viikon ajan ollut käynnit pannassa mutta minkäs sitä sairastelulleen voi :( .
Fiilikset on aika alamaissa joten ei suju kunnolla oikein mikään mutta toivotaan päivien tuovan helpotusta kaikinpuolin..

 

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Viime kerrasta ehti mennä pari päivää kun taas kävi yllätyshyökkäys ison koiran muodossa :( .. tälläkertaa olin yksin Chicon kanssa lenkillä ja tunnelin nurkan takaa ehätti pitkällä narulla koira päälle. Silmäkulmarokamaa lukuunottamatta ruumiillisia vammoja ei tullut mutta se henkinen vamma on nyt niin paisunut että välillä itseä ahdistaa kun pitää lähteä ulos koirien kanssa..

Chicolle nämä tapahtumat on aiheuttanut sen että se alkoi huutamaan heti ulos mentyä,se kulki hirmu vauhdilla häntä alhaalla ja kova vahtiminen joka suuntaan vaikka mitään eikä ketään olisi näkynytkään ja kaikki ihmiset koirat (jotka kierretään nyt kaukaa) ja jopa lumen tippuminen puusta sai sen paniikkiin. Ja hätiään se ei tietenkään kaikesta pälyilystä joutanut tekemään ulos vaan alkoi tehdä sisälle :( . Chicon käyttäytyminen vaikutti syvästi myös Toivoon,se alkoi sählätä ja hölmöillä heti kun Chico äänteli ja jouduin ottamaan taas kuonopannan vakituiseen käyttöön ettei se sinkoilullaan vedä minua nurin lumien aikana.

Paniikkipaitaa pidettiin Tirpalla päällä ulkoillessa mutta nyt ei sekään mahdu päälle kun poika pääsi hiukan vatsanympärystään kasvattamaan vaikka ruokamäärä alennettiin kun alkoi tiivis naksutus-nami-koulutus. Toivon ollessa mukana lenkillä en voi Chicolle naksua käyttää koska jos samaan aikaan palkkaan Chicoa hyvästä ja samaanaikaan sattuu Toivo sähläämään niin Toivo saa palkan siitä sähläämisestään. Jahka oma flunssakierre lähtisi pois ja jaksaisi enemmän liikkua niin aloitan ulkoilut säännöllisesti että vien molempia myös yksin lenkeille

Chicon toipumisaikana (kastraatio) kävi muutaman kerran niin että kaulurin päässä ollessa sen nauhat oli irronnut ja ensin luulin että se oli rapsuttelulla saanut ne auki mutta satuin sitten kerran seuraamaan koiria kun ne lattialla tohottivat keskenään jotain niin Toivo avasi tyynenä niitä nauhoja :D. Toivo oppi tuon "avaa"jutun muutama vuosi sitten ja vaikka en pitkään aikaan ole sille pyyntöä tehnyt että avaa nauhat niin kai se ajatteli nyt avustaa kamuaan ja päästää sen pönttöpiinasta. Tosin ei se mitään olisi auttanut koska Chicon omppupään läpi ei kauluri olisi mennyt vaikka nauhat olikin auki..
Muutoin pojat leikki keskenään hyvinkin iisisti kaulurin käyttöajan ja kun viime viikon ma-na saatiin Chicolta tikit pois niin siitä se riemu repesi ja pojat saa taas vapaasti vimmailla ja jammailla keskenään.
Päivätorkuilla
Viimehetken toritreenillä käytiin Toivon ja kaverin kanssa perjantaina ja siellä Toivo meni ihmeen rauhallisesti ja varmistuin siitä että kaikesta huolimatta se malttaa ottaa rennosti ja maltillisesti muualla kuin kotiympäristössä. Samoin totesin saman Chicon suhteen kun eläinlääkärillä käytiin,sinne mennessä se ei panikoinut yhtään ja vaikka koiriakin kulki tien toisella puolen se meni rauhallisesti ohi. Täällä kotikulmilla sattunut niin paljon pahaa että ymmärrettävästi käytös on erilaista täällä kuin muualla kummallakin ja noihin nytten panostetaan että saadaan koirat rennoiksi.

Kuulokoira-testit oli viikonloppuna ja myönnän jännittäneeni kovastikkin koko lauantain ajan ja oloa "haittasi" hieman myös flunssa ja kuumeilu mutta en mokoman takia halunnut perua testiä. Testaajia oli 2 ja avustajia 2 ja kaikki meille ventovieraita. Menimme toisen testattavan kyydillä paikalliseen Citymarkettiin missä testi oli ja omaa vuoroamme odottelimme noin tunnin ajan ja Toivo oli tyyni kokoajan ja aloin olla toiveikas josko tämä läpi menisi..
Testissä on 10 osioo ja kaikkien pitää mennä hyväksytysti läpi jotta koko Käyttäytymistesti menisi läpi. Ja koira ei saa olla käskyn alla vaan sen tulee olla hihnassa rennosti ja käyttäytyä muutoinkin maltillisesti vaikka ympärillä olisi mitä. Ihan järjestyksessä ei testiä menty mitä alla kerron mutta kaikki osiot käytiin läpi niinkuin piti.

1. Vieraan ihmisen kohtaaminen
- Tässä testaajat tuli tervehtimään ja menimme kahvilan pöydän ääreen istumaan jossa he kertoivat testin kulusta ja samalla katsottiin Toivon suhtautumista. Toivo seisoskeli rauhallisesti minun vierellä,muutaman kerran nuuskutteli yhtä testaajaa.

2.Vieras ihminen koskettaa koiraa
- pöydässä ollessamme tuli yksi avustajista silittämään Toivoa ja se laiskasti vaan häntää heilautti :D,suhtautui siis todella rennosti.

3. Julkinen kulkuväline
-kävimme ryhmän kanssa pienellä bussiajelulla. Normaalisti meni,Toivo nousi rauhallisesti bussiin ja rauhallisesti seisoskeli ja kerran taisi istahtaa viereen ja tuijotteli minua ja bussista poisjäänti rauhallisesti.

4. Hihnakäyttäytyminen
-tätä seurattiin koko testin ajan ja rennosti hihna löysällä Toivo kulki,ei ollut mitään vetämisiä eikä sinkoiluja ja vaihtoi puolta kun pyysin "vasen" tai "oikea",mitään "seuraa"-käskyjä ei testissä siis käytetä. Ei sisällä eikä ulkona liikkuessa.

5. Pyynnöstä pysähtyminen
- Toivo laitettiin pitkään naruun ja ensimmäinen seis-käsky tehtiin niin että Toivo kulki vapaana eteenpäin narun päähän (n.5metriä?)jolloin testaaja kosketti minua olkapäähän ja silloin sanoin "seis" ja Toivo pysähtyi. Toisinpäin seis-käsky niin että Toivo oli tulossa narun päästä minun luo ja pysähtyi seis-käskyn saatuaan. Eikä edes liikkunut eteenpäin sitä puoltametriä mitä se useimmiten ruukaa tehdä kun ollaan tuota harjoiteltu vilkkailla paikoilla. Testissä koira saa liikkua käskyn jälkeen korkeintaan oman mittansa verran.

6.Luoksetulo
- tänne-käsky tehtiin tuon edellisen osion yhteydessä ja Toivo tuolloin nuuskutteli maata tiiviisti kun käsky kävi ja muutaman sekunnin ja toisen käskyn jälkeen sillä korvat kuuli ja totteli ja tuli luokse.

7. Kahvila
- Pöydän äärellä istuskellessa Toivo oli rennosti aloillaan,ei malttanut asettua maate pöydän alle niinkuin yleensä tekee mutta ei myöskään liikuskellut paikaltaan vaan istui ja seisoskeli eikä välittänyt Citymarketin ihmisvilinästä ja muusta mitään. Katseli tohinaa ja tuijotteli välillä minua.

8. Yksin jääminen
-tässä Toivo jäi testaajien seuraan kahvilaan kun minä menin pois paikalta Toivon näkymättömiin 3 minuutin ajaksi.Tämä osio minua eniten jännitti kun koskaan en ole sitä ventovieraiden ihmisten käsiin jättänyt.. Jätin sen odota-käskyllä ja menin nurkan taakse tuskailemaan.. 3minuutin päästä avustaja huikkasi minut takaisin paikalle ja kävellessäni paikalle Toivo seisoi nätisti aloillaan ja häntää laiskasti heilautti kun menin sen luokse. ja ensimmäinen sana minulta taisi olla "noh??" johon testaaja kertoi että hienosti oli aloillaan,muutaman kerran kuonolla tökkäsi testaajaa käsivarteen mutta muutoin seurasi kassojen luo koska minä sieltä esiin tulen :D. Jippii !!

9. Vieras koira
- odotellessamme bussipysäkillä meni koirapari ohi ja Toivo seisoi aloillaan vierelläni,hieman nenä veti koiran hajun perään mutta ei hingunnut itse sen perään eikä mitään muutakaan.

10. Ympäristön häiriöt
- koko testin ajan,ulkona ja Cittarissa sisällä seurattiin ympäristön suhtautumista Toivoon,Toivon suhtautumista ympäristöön - ihmisiin,ääniin,autoihin ja loppukaneetti se että rento koira joka tilanteessa,ei säiky eikä hätkähtele ja menee niinkuin pitääkin. Itse en sattuneesta syystä :D seurannut yhtään muiden ihmisten suhtautumista meihin mutta muutaman kerran kuulin kun lapsi hihkaisi Äiti,kato,koira!! mutta ilmeisesti ei negatiivisia kommentteja tullut ihmisten taholta kun koira on kaupassa..

Käyttäytymistestissä tuli siis Hyväksytty eli läpi meni ja sitten voin jo riemusta hihkaisten Toivoa vimmata ja rapsuttaa hieman repsakkaammin :D ja Tohveli ponkasi syliin ja oli itekkin ihan Jeeeesss :D

Illan kotona se oli tositosi väsynyt ja sunnuntaiaamua ja äänitestiä sitten odoteltiin... sepä sitten olikin toisenlainen tarina :D.
Aamulla testaajat tuli meille kotiin ja Toivo otti heidät vähän turhan ylivilkkaan mielistelevästi vastaan..samoin Chico ja kumpikin kiehnäsi liikaa heidän kimpussaan koko testin ajan :D..
Ääniksi on valittu 3 eli palohälytin mikä on kaikilla vakio ja meillä valinnaiset ovikello ja kännykkä. Mukana lisäksi 1 häiriöääni johon koira ei saa reagoida ( kun sitä ei sille ole opetettu)ja siihen Toivo ei reagoinutkaan mitenkään.
Istuskelimme sohvalla ja palohälytin soi. Ja Toivo tuli ja raapaisi minua ja kun kysyin Missä,se meni heti maahan. Eli tämä meni todella varmasti ja hyvin. Mutta sitten ovikellon ja kännykän soidessa...voi maar,minua ruukas naurattamaan kauheesti vaikka toisaalta olin hyvin harmissani mutta tulipahan todettua että lisää treeniä ja nimenomaan VIERAIDEN läsnäollessa. siis nimenomaan vieraiden,tuttujen seurassahan Toivo ilmoittaa äänet niinkuin pitää mutta harvoin meillä ihan ventovieraita käy mutta nyt tarvinnee alkaa kaduilta ottaa ihmisiä käskynkkään ja tarjota kahvit palkaksi treeniapuna olosta :D. Ei vaan,täytyy kavereiden kavereita-jotka on meille vieraita - ottaa kylään ja kahvitella ja huudattaa ja treenata noita ääniä :D. Samoin käyttäytymistä.

Eli äänet kun kävi,Toivo kyllä tuli minua tuijottelemaan,kerran kokeili tassulla koskettaa ja muutoin sähläsi edestakaisin ulko-oven ja olkkarin väliä ja inisi ja pihisi ja kävi testaajaa tökkimässä ja tuijottamassa ja pusuttelemassa ja samaan aikaan Chico veti samaa rallia ja alkoi lopulta huutaa ja ulvoo kun äänet vaan käy ja akkaemäntä eikun istuu vaan ja hihittää :D. Toivolta ei siis tullut selkeää ilmaisua eli kunnon tassulla raapaisua tai kuonolla käteen tökkimistä mikä on selkeä merkki että nyt soi eli ovikellon ja kännykän osalta äänitesti Hylätty ja koko äänitesti siis hylätty. Testissä katsotaan myös koiran suhtautumista testaajaan ja siinäkin paljon petrattavaa eli Toivon täytyy olla rauhallisempi eikä saa kyöhnätä eikä pusutella testaajaa kuin viimeistä päivää :D. 
Yleensä kun meillä vieraita (siis niitä tuttuja)käy niin Toivo saa tervehtiä kun pysyy 4 tassua lattialla ja sitten saa hetken olla siliteltävänä ja sitten se usein menee jo itsekkin paikalta pois makoilemaan. Mutta joskus se intoilee ihan liikaa,varsinkin kun sohvalla ollaan niin kumpikin pojista tuppaa kiehnäämään syliin ja kainaloon ja lirputilärpyti ja tietyssä määrin tämä on ok mutta Toivolle täytyy nyt opettaa myös se että joskus ihmisiä ei tarvitse tervehtiä ollenkaan ja kyläilyn ajankin se saa luvan pysytellä poissa,vaikka sitten makoilemassa omalla pedillään ja toisinaan tulla vaikka tervehtimään pikaisesti kun ihminen pyytää sitä luokse eikä niin että se itse tuppaa luokse.

Ei tullut Toivosta vielä Kuulokoiraa mutta uusi testiyritys ensivuoden puolella ja Miia jatkaa meillä koulutuskäyntejä vielä tovin. Nyt ahkeraa treenailua ventovieraiden vastaanottamisessa kylään ja samalla äänitreeniä ja samalla Chicollekin harjoitusta että malttaa pysyä hiljaa kun Toivo tekee töitään. Ja hyvin ymmärränkin ettei helpolla Kuulokoira-testeistä hyväksyttyä anneta sillä onhan koiran tehtävä työnsä varmasti ja tilanteessa kuin tilanteessa koska siihen tarkoitukseen se tuleekin. Aika hurjaa se olisi jos Opaskoirakin läpäisisi testin kun opastaisi "vähän sinnepäin" jos moista vertailua voi käyttää..

Nyt siis jatkuu jokapäiväinen treenailu koirien kanssa niin kotona kuin ulkoillessa ja kaiken suhteen ja itseni koitan saada kunnolla tervehtymään että jaksaisi mennä kunnon lenkeille,poikien liikunnatkin ollut todella vähissä kun oma kunto ei kestä  mutta eiköhän tästäkin ole vain suunta ylöspäin,kaikinpuolin.