Ihan pikaiseen pieni päivitys kun ajatukset ei meinaa vieläkään kasassa pysyä..

Eilisestä odotin kauheaa ja pelottavaa ja hirveää ja kamalaa päivää mutta voi jestas täytyy nyt jo alkaa uskomaan ettei aina voi mennä huonolla tuurilla :D

Toivo syynättiin eilen perusteellisesti klinikalla ultralla ja röntgenillä,otettiin borrelia-testit(niitä vastauksia vielä odotellaan)mutta kuvista ja oirekirjosta paljastui mahavaiva eli suolisto reagoinut ja mitätodennäköisemmin juuri sen pitkäkestoisen stressin takia.

Näihin Clomicalia ja tarvittaessa mahaa rauhoittamaan Attapekt tms,nyt se on ollut ok ja ruokahalukin tullut takaisin. Ja se päästressin tekijä täytyy nyt oikeasti ottaa hallintaan..

Iltapäivästä tulivat Kuulokoirayhdistyksestä Miia ja Tuuli mukanaan Miian ihana Mimi-koira ja vaikka Toivo oli vielä vähän pökkyrässä rauhoituksesta niin voi sitä intoa.

Kuulokoiran koulutus-ja valmistumissysteemi muuttuu hieman,niistä tulenee lisäinfoa Yhdistykseltä ja tavoite-kaavaketta läpikäydessä tein yllättäviä havaintoja vaikka välillä piti moneen otteeseen pyytää Miiaa ja Tuulia toistamaan asiat kun ei mennyt oikein ajatuksella ensin päähän. Ja varmasti tuo Toivon tilakin hämmensi minua niin paljon ettei pää pysynyt kasassa ( olin siis niin peloissani sen vaivoista..).

Ja täytyy sanoa  että vierailun loppuosa on vähän hämärän peitossa mutta Toivo valmistui eli hänestä tuli Kuulokoira !

Me tehtiin se,Toivo teki sen !! 

 Uutta postausta ja tarkempaa turinaa kunhan on tämä hämmennys hälvennyt :)

Ps.Puputkin on kotona

Koirat kävi eläinlääkärissä ja Toivo toisenkin kerran.

Eka kerralla molemmille tehtiin yleistarkastus ja Chicon poskihampaiden hammaskiviä rapsuteltiin ilman rauhoitusta,toisesta eläinlääkäri sai ne pois ja sitten Tirppa alkoi rimpuilla sen verran vastaan ettei toisesta onnistunut. Sain mukaan rapsuttimen jolla olen hiljalleen toista hammasta rapsutellut,Chicolla vaan on niin kauhean pieni suu ja hampaita rapsutellessa se vielä suipistaa huuliansa tiiviimmäksi niin hankala näillä nakkisormilla avata sen suuta..

Chico laitettiin myös allergiaruualle joka voisi rauhoittaa sen mahaa entisestään,tarvittaessa annan Antepsinia mutta sitä ei ole nyt tarvinnut antaa. Ruokana on Specific:in kalaruoka joka haisee omaan nenään tosi pahalle mutta Chico tykkää siitä ihan simona. Samalla myös annoskoko katsottiin kun pojalta pitäisi saada muutama satagramma painoa alemmaksi.. onneton 50gramman päiväannos sille ruokana nyt menee :D

Toivoa on syynätty tarkemmin ja enemmän. Yleistarkastuksen lisäksi siltä on otettu kahteen otteeseen verta ja puitu kaikenmaailman oireet läpi ja mahdolliset sairaudet,on testattu perusveriarvot,kilpparit,Addisonit,haimat ja kaikki muut ja kaikki on olleet viitearvoissaan,mitään viittaavaakaan ei ole löytynyt. Oma epäilyni " 2 eri vaivan olemassaolosta" on vahvistunut kun osittain Toivon "oireilu" johtuu varmasti stressistä eli siitä kun ulkoillessa aina vaan tulee niitä toisia koiria päälle hyvällä ja pahalla,tosin vähemmissä määrin kun ennen mutta aivan varmasti sitä riepoo kun selvästi koittaa ohittaessa ohittaa toiset koirakot kauempaa ( välttelee) mutta niitä onnettomia ulkoiluttajia riittää edelleen jotka äkisti tai kielloista huolimatta päästäävät koiransa luokse.

Jotain Toivolla saattaa siis olla vaivana mutta koska mitään äkkiakuuttia ei ole niin tarkkailen nyt jonkun aikaa sen oloa,annan mahaystävällisempää ruokaa,parin viikon B-vitamiinikuurin ja muutenkin koitan sen oloa lenkeillä tehdä mukavammaksi,katsotaan sitten loppukuusta uusiksi onko aihetta viedä klinikalle ja tarvittaessa ottaa sydänultraa ja borrelia-testejä. Punkkeja on löytynyt jatkuvaan huolimatta litkuista niskassa mutta täytyy yrittää tehdä vieläkin tarkempaa punkki-syyniä aina ulkoilun jälkeen.

Ääniä Toivo on ilmaissut ihan normaalisti joten työhön sen tuo olo ei ole vaikuttanut ja se innolla ja ilolla tohottaa ne ilmaisemaan ja tarpeen onkin tullut sillä oma kuuloni näkyy reistailevan nyt ihan urakalla kun ei tahdo millään toisinaan kuulla kännykän soimista edes silloin kun se on vieressäkin. 

Ja tämän kesän viimeinen reissukin tehtiin eli kävimme junaillen Tampereella tapaamassa ystäviä. Chicolle otettiin koppa mukaan jossa se saisi matkustaa rauhassa turvassa ja kyläpaikassa myös tarvittaessa olla siellä mutta aika turhaa se kopan mukana olo oli sillä Chico meni elämänsä ekan kerran junassakin todella rauhallisesti. vaikka vaunussa oli muutama muukin koira,se kerran älähti ja sitten matkusti lunkisti sylissä ja välillä lattialla Toivon vieressä makaillen tai kopassaan ovi avoinna pikatirsat ottaen. Yleensäkin koko reissun ajan Chico oli hyvin rauhallinen eikä yhtään panikoinut mitään eikä ketään vaikka näki paljon vieraita koiria ja ihmisiä ja autolla liikuttiin paljon paikoista toisiin.

Toivohan nyt on tottunut matkustaja niin se ei vetänyt ressiä mistään :D.

 Käytiin tapaamassa myös Chicon isä ja pikkusisarukset eli Pekka-iskä ja Pekan ja Söpön vauvat jotka olivat 5-viikkoisia nappisilmiä. Chico ei räknännyt kellekään mitenkään vaan ihan tostanoinvaan otti ja meni nuuskuttelemaan vieraat koirat ja kenenkään kanssa ei minkäänlaisia rutinoita tullut,ei edes oman isänsä ! Toivokin tutusteli koiriin vaikka ennestään oli pekka ja Oona sille tuttuja mutta pennut sitä kiinnosti kovasti.

Menomatkalla

Chico ja sisar-puolet,sama isä

Toivo tykästyi vavvoihin

varovaista nuuskuttelua

Toivolla kova kiire Pekkaa moikkaamaan

Poika ja isi,Chico ja Pekka

Poseerauskuva,iskä on aikalailla pienempi kun poikansa..

Oona ja Chico

Tuttu sohva Tampereella..

ja Toivo on kuin kotonaan :D

 

Kotimatkalla junassa. Tohveli on ainainen sylihauva..

Reissussa oltiin torstaista sunnuntaihin ja sunnuntai-päivä meni aikalailla horroksessa niin itseltä kuin koiriltakin,väsytti vielä maanantaina kovasti mutta mukava oli huomata että reissaaminen sujuu helposti ja ongelmitta jopa Chicon kanssa joten eikun ensikesänä uudet reissut..

Petralla alkoi koulut ja pupujenkin kesäloma alkaa olla ohi,ne tulee tälläviikolla kotiin ! 2kk ne tallipupuina olivat ja meidän ikävä niitä on jo kamala,mitähän koirat tuumaa kun pupuset tulee takaisin..