Vähissä on ollut koirien kanssa touhuaminen viime viikkoina.

Yhden kokonaisen viikon vietin suurinpiirtein sohvalla/sängyssä vaakatasossa,pystyasennossa iski sellaisen huimauksen ja heiton että oksennuskin lensi vähänväliä,päänsärky oli mieletön ja se korvien soiminen..korvat on soinut useamman vuoden ajan mutta tuon viikon ajan ne huusi yötäpäivää ja hermot oli mennä jo pelkästään tuon takia.

Ei tullut Toivonkaan kanssa juuri mitään tehtyä,onneksi lähellä asuva sisko vei sitä lenkille ettei se vallan seinille hyppinyt ja onneksi asumme metsän vieressä jossa Toivokin sai vapaana juosta sen minkä jaksoin raahautua metsään.

Kaverikoira-käynnille pääsimme viimeviikolla ja muutamana päivänä otimme toko-treeniä ja jotenkin tuntuu että nyt junnattiin paikallamme? tosin sekin tuntuma saattoi johtua siitä kun itse ei täydessä terässä ole niin ei se koirakaan napakymppi-suorituksia tee.

Chico kävi toistamiseen eläinlääkärissä,puhdistettiin ne hampaat kunnolla ja selkä tutkittiin. Hampaita siltä puuttuu hurjat 11,tosin 1 on otettu pois kun muinoin kaverin koira törmäsi Chicoon ja se tärähti puoli-irti. Chihuilla on kovin yleisiä nuo hammaspuutokset,harmillista kyllä. Selkä katsottiin myös ja iso helpotuksen huokaus ettei siinä ole muuta kuin sitä lihaskireyttä.

Pikkuinen oli ilta-myöhään asti ihan tillintallintööt,tykkäsi makoilla pehmoisessa kantokopassaan

 

Aloin hieroa Chicoa kevyesti kauttaaltaan vähän kerrallaan iltaisin ja vähän jalkavenytyksiä hierojan ohjeiden mukaan. Hieronnan alkaessa sen nahkakin oli niin kireä ettei juurikaan noussut nostettaessa ja viikkoa myöhemmin se jo nousi kevyesti. Jalkavenytyksistä jätin vaan oikean takajalan vähemmälle kun sen polvi naksui siihen tyyliin etten uskalla enempiä veivata,Chicollahan on polvet 0/1 ja juuri tuo 1-asteen polvi napsahteli.

Kaverin mies teki minun vanhasta keittiöntuolista sille paremman rahin jota kautta hypätä sängylle,helpottaa huomattavasti tuota selkävaivaakin kun ei tarvitse loikata niin julmetun korkealle ja korkealta alas. Chico oppi naksuttelulla kertaheitolla tuon rahin kautta hyppäämisen. Sohva meillä on niin matala että siihen ei kovin kummoisesti loikkaamispontta tarvita.

Pari päivää olin nyt kuumeessa ja mitään ei taaskaan jaksanut tehdä,olo kuin jyrän alle jäänyt joten taas Toivo-parka joutui olemaan työttömänä. Toki se normaali äänet on ilmoittanut mutta ei olla treenattu mitään ja eilen se sitten osoittikin mieltään..se on aiemminkin alkanut hölmöilemään jollaintapaa jos on liian kauan ollut työttömänä tai joku homma ei sen mielestä suju ja minun nauraminen on yllyttänyt sitä jatkamaan hölmöilyä. Samoin kävi eilen.

Makailin taas sohvalla kuumeessa ja Toivo otti minun silmien alla kirjahyllystä kirjan ja tiputti sen lattialle. Tässä vaiheessa jo alkoi pokka pettää..seuraavaksi se otti lattialla olleen crock-kengän suuhunsa ja heilautti sen kaaressa toisellepuolelle olohuonetta. Enää en voinu hillitä naurua ja siitä innostuneena se otti kaukosäätimen pöydältä - tässä vaiheessa se on yleensä antanut sen minulle kun olen pyytänyt- ja kantoi sen omaan lelukoriinsa!
Ilmiselvä kehoitus siis että nostappa emäntä luusi sieltä ja ala antamaan mulle töitä!!

Pakkohan se oli pojalle töitä antaa,otettiin 4x pikkureenit sivulletuloa ja seuraamista,ahkeran naksuttelun kanssa ja näistä Toivo alkoi ihan tohottamaan(sillä on hauska tohotus-tyyli,puhisee ääneen) joten pyysin huvin vuoksi sitä vielä vetämään sukat jaloista,sytyttämään valot ja ilmaisemaan herätyskellon. Hetkeksi sai tyydytystä työn tuskalleen :)

Illalla oli kamala hoitopäivä taas. kamala siksi että Toivo ei tykkää ollenkaan enää kynsienleikkuusta. Syystä että olen leikannut muutaman x liian paljon ja vertahan se on tiennyt. Sain aiemmin jo eläinlääkäriltä ainetta joka nopeasti tyrehdyttää verenvuodon kynnestä ja otin tavaksi leikata sen kynnet n.5päivän välein että hermo pääsee vetäytymään enemmän ja voi leikata kynsiäkin samalla enemmän. Toivon ilmeet on vaan aina niin höpsöjä kun käsken sen sängylle..se vetäytyy taaksepäin ja suurinpiirtein kääntää päänsä poispäin ettei vain näe sitä leikkuu-toimenpidettä :D

 

Tässä kuvassa se ei suinkaan mitään päivätirsoja ota vaan valmistautuu kääntämään päätään poispäin "IIIK kamalat kynsisakset lähestyy!!"

Koirat on taitavia matkimaan toisiaan. Se huomattiin taas yhtenä päivänä. Olimme siskon kanssa keittiönpöydän ääressä kahvilla ja sisko nosti Chicon syliinsä. Samalla tohotti Toivo paikalle ja kun huomasi Chicon olevan toisen sylissä,ponkaisi minun syliin istumaan..

Toivo matkii paljon Chicoa tuossa pienuus-hommassa. Kai se luulee olevansa yhtä pieni? hyvin se mahtuu Chicon postimerkin kokoiselle karvapedille nukkumaan,samoin tietokone-pöydän alle ( sellainen 20cm rakonen :D),syliin ja viereen sohvalle jossa on postimerkin kokoinen ala vapaana..

Chico taas oppii matkimalla Toivoa. Viimeksi se oppi moikkaus-tyylin,tosin tekee sen "pupuna" eli tosiaan istuu pyllynsä päällä etujalat söpösti ylhäällä. Toivollahan vastaava temppu on "moimoi".Ja tuon tempun Chico teki ykskaks yllättäen toissailtana kun istui mahani päällä kun makasin sohvalla. Ja tässäkin tapauksessa nauru yllytti ja se toisti sen temppunsa.

Täytyy kyllä sanoa että sairaana ollessa nämä koirat on ihan parasta seuraa. Jos ei jaksa puuhailla niiden kanssa mitään niin ne tyytyy makoilemaan vieressä,kainalossa,päällä..

ja siinä sivussa tekeevät omaa pientä kivaa.

Olo alkaa ollalenssustakin jo parempi joten Toivokin pääsee taas työntekoon.