Toivo siirtyi pari kuukautta sitten syömään Golden Eaglen Holistic Health ankka-perunaruokaa ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen ruokaan ja varmasti Toivokin on koska ruoka uppoaa hyvin ja koira on lihonnut hitusen yli 15 kiloon. Oma epäilys perunan sopimisesta sille tuli ainakin näin kumottua.

 Lapsivieraskin saatiin pienen paussin jälkeen kylään, pojathan tykkää lapsista ihan mielettömästi. Toivo sai hiiirmuisen hepulin kun vieraat tuli. Se loikki sohvalta sängylle,sängyltä sohvalle, keittiöstä olkkariin ja olkkarista keittiöön.

Rauhoittui se sitten alkutervehdysten jälkeen ja sen jälkeen Chico kerjäsi kaiken huomion.

Ja RIP palkkapallo. Tohvelin paras palkkio menetti viimeisenkin kuosinsa kun pojalle tuli joku ihme mielentilahäiriö ja repi siitä pari palaa pois joten riekale joutui roskiin. Muistaakseni reilut 6? vuotta se kestikin, aika huima elinikä. Pallolle. Nyt pitää metsästää jostain samanlainen tai samantyyppinen pallo palkkauksiin.

Näiden kahden kuvan välillä on aika tarkalleen 5 vuotta, ensimmäinen toukokuussa 2011 ja toinen nyt tässäkuussa. Lapset on siis kasvaneet ja huomion kiinnitti tyttären vaatetukset, on melkolailla samantyyppiset ennen ja nyt. 

Jälkeenpäin tätä kuvaa katsoessani huomasin miten takakenossa Toivo seisoo, ihme ettei kupsahtanut nurin. Tasapaino siis jokseenkin hyvä.

Talviturkkikin on heitetty. Itseasiassa Toivo ui jo huhtikuussa kun nippanappa ranta oli sulanut.
Ja se keksi uuden hauskan vesileikin.. Mökillä on muutama sen lelu ja poika päätti uitella niitä..
Se nappasi lelun, juoksi rantaan kivetykselle ja tiputti lelun järveen. Kurkki sitten puuntakaa huomattiinko me. Huomattiin. Käytiin noukkimassa lelu järvestä.
Koira juoksenteli lelu suussa ja kohta taas rantaan, tiputti lelun ja kurkki puun takaa..

Muutaman kerran se lelu kaivettiin esiin vaan sitten tuumattiin että olkoon siinä. Toivo haki toisen lelu, juoksi rantaan ja tiputti sen järveen, kurkki puun takaa..Nyt ei nostettukkaan lelua pois ja tällä kohtaa järven syvyys on n.metrin joten haavilla noukkienkaan ne ei välttis nouse järvestä. Aikansa poika tuumi asioita. Haki sitten kävyn, juoksi rantaan ja tiputti sen järveen, kurkki puun takaa huomattiinko... Mahoton höpseli.

Viime viikonloppunakin se teki leluilla samaa. Itseasiassa silläkertaa oli vesileluna frisbee mukana joka kelluu mutta ha ha, se on keltainen ja jostain syystä Toivo ei havainnut sitä vaikka vierestä ui monta kertaa. Pitää ostaa kaupasta jotain kelluvia leluja mökille.
Muuten alkaa mennä käpyleikiksi..

Ja viimeinkin sain ihan kivan yhteiskuvan pojista.

Tilasin Toivolle uudet työvaljaat. Julius-K9 ja tulipas oikein nappiostos. Erittäin istuvat ja hyvin säädeltävissä olevat ja mikä parasta Toivon vetäminen näissä on mennyt ihan minimiin. Toisinaan saattaa vetää hennosti mutta lopettaa kun hihnalla hennosti vastavedän. Lienee noissa entisissä valjaissa syynä vetämiseen ollut huono istuvuus ja kyllähän ne omiinkin silmiin näytti hiukan epämukavilta. Tekstin tilalle tulee vielä tarrat KUULOKOIRA molemmin puolin ja toisen kuulokoira-merkin ompelin jo paikalleen, toisen ompelen vasta kun tekstitarrat on tulleet.
Ja vaikka mitenkä iskostin päähäni että nuo merkit pitää ommella niin että kuono osoittaa taaksepäin niin enkö jo mennyt ompelemaan sen väärinpäin eli kuono osoittaakin eteenpäin.

No onnekseni en ole ainoa heh heh.

Ensikuussa Toivo menee rokotuksille. Mietiskelin osallistumista ralli-mölleihin nakkiluokkaan ja rokotuskirjaa vilkaistessani huomasin että sen rokotukset oli mennyt vanhaksi. Harmi, nyt en voikaan osallistua tälle aiotulle möllille mutta onneksi niitä on luvassa muutama muu lähiajoille. Ajattelin jos nyt ei kesän aikana niin viimeistään syksyllä yrittäisi kisaamaan rallia AVO-luokkaan. Treenatessa tietysti menee kesä (ja paljon pitääkin treenata) mutta en mene vielä kauheasti asioiden edelle sillä selkäni taas prakaa ja mahdollisesti leikkausta on taas edessä jossain vaiheessa.

Kesä ollaan, nautitaan, treenataan hiukan, ehkä muutama reissu tehdään. Uidaan, tehdään kuulokoiria tutuksi täällä Kuopiossakin. Niin ja syödään mansikoita.