Käytiin Toivon kanssa joku aika sitten työpaikalla moikkaamassa Pomoa. Siitä on noin vuosi kun Toivo on viimeksi nähnyt hänet mutta yhtä ylitsevuotavan iloisesti se meni Pomon halittavaksi ja silitettäväksi. 

 

Eläinlääkärissäkin kävin Toivon ja Chicon kanssa,busseilla mentiin ja hyvin meni kun Chico sylissä ja kainalossa,kumpikin meni ihan rauhallisesti. Alkuun arvelin että jonkinlaista sähläämistä olisi mutta ei ollut minkäänlaista. Kumpikin todettiin sikäli terveeksi että Toivon punkkitauti on voitettu ja Chicollakaan ei korvatulehdusta ollut vaan ilmeisesti sen rankka rapsuttelu johtui ruuasta.

 

Joko se on allerginen kalalle tai kuivamuonan varastopunkille,tai jollekin muulle mitä kuivamuonassa on mutta en lähde tällähaavaa mihinkään allergiatestailuun vaan laitoin sen ihan kotiruualle. Rapsuttelu on paljon laantunut mutta silti sitä on hieman,rapsuttaa lähinnä ihoaan vaikka päällisin puolin se näyttää kunnossa olevan. Kutina on siis sisäistä ja ruoka-eliminaatio voisi olla hyvä. Alkuun parin viikon kokeilu vaikka riisi-kana,siitä sitten lisäilee pikkuhiljaa ruoka-aineita ja seuraa oireilua.

 

Kännykkäni hajosi ja uuden kännykän myötä vanha tekstarin äänikin piti vaihtaa. Laitoin sen "nostalgialle"eli kunnon vanhan ajan pirinälle koska Toivo reagoi siihen heti kun läpikävin niitä ääniä. No siksi reagoi nopeasti kun se muistuttaa kovasti uunin ajastinta jonka Toivo ilmaisee.. Alkuun se menikin vähän sekaisin jos känny oli keittiössä ja tuli tekstiviesti,se saattoi mennä tökkäämään ajastintarraa..tai jos ajastin soi niin saattoi ilmaista kännykän.

 

Ahkeraa treenailua pari päivää ja sitten se ilmaisi jo varmasti. Soittoääni on mulla ollut sama 3 vuotta,Petran poikkihuilulla soittama " Walking in the air" ja kun Chico on kovin laulavaista sorttia ja aina kun Petra on nokkahuiluakin soittanut,Chico laulaa mukana.. joskus sille riittää pelkän huilun näkeminen ja alkaa laulaa.. Siksihän se alkaa myös laulaa kun kännykkä soi ja en vastaa siihen tarpeeksi nopeasti.. Mietinkin nyt vaihdanko myös soittoäänen että pääsisi tuosta ulvomisesta eroon.. Toivohan aivan varmasti oppii hetkessä myös uuden soittoäänen.

 

Syyssäässä on ollut mukava ulkoilla

 

 

 

 

 

Ala tulla jo!!

ai miksen pääse enää uimaan ?!?

 

Muutamassa päivässä satoi ensilumi maahan ja tiellä on liukasta kulkea. Taitaa vaan vielä sulaa nämä lumet pois..Toivo sai armottoman hepulin kun ensimmäisenä lumi-päivänä ulos mentiin,Chico taas oli vähän sellaisella ilmeellä että HYI..

 

Perjantaina sattui taas sellaista ikävää ja suuttumusta aiheuttava asia. Kaikki työ mitä Chicon kanssa tehtiin tämänkin vuoden aikana,sain sen siedättymään vieraisiin koiriin,nätisti ulkoiluun ja koko sen elämän normalisoitumaan niin perjantainen pilasi kaiken. Olen ollut taas ihan äärettömän surullinen ja vihainenkin..

 

Naapurin isokokoinen koira joka monta kertaa aiemmin on käynyt Chicon että Toivon päälle,tuli taas äkkiarvaamatta Chicon päälle. En siis jaksa käsittää miksi tuollaista hallitsematonta koiraa annetaan pienen pojan ulkoilutettavaksi joka ei sitä hallitse ja vieläpä fleksillä!

Chico huusi ja pyrki hihnassa pakoon,kahteen kertaan se koira pääsi sen päälle ja samaan aikaan Toivo pyrki hihnassa pakoon ja kaiken pelon ja paniikin keskellä minulla oli kauhukuvat mielessä että nyt Chicolta lähtee henki. Jotenkin sain napattua sen koiran pannasta kunnolla kiinni ja nostettua ilmaan ja eroon Chicosta,samaan aikaan Chico huutaa ja minä huudan.

 

 Pelottavinta tuon koiran käytöksessä oli se että se hyökkäsi ensimmäisen kerran ääneti. Aiemmin se on tullut haukunnalla tai murinalla päälle mutta nyt se tuli ääneti,reilun kymmenen metrin päästä kun näki meidät niin samantien sen katse lukkiutui Chicoon ja samassa hetkessä kumarruin nostamaan Chicon syliin niin koira oli jo sen päällä.

Poika poistui koiransa kanssa paikalta ja minä jäin paikanpäälle tarkastamaan huutavaa koiraa. Päällisin puolin ei reikiä näkynyt mutta tämä ei saa enää ikinä toistua ! Poliisi on jo aiemmin puhuttanut heitä tästä asiasta ja pakko oli nytkin tehdä siitä asia sillä jos toistuvasti sama koira hyökkäilee itseään paljon pienemmän päälle niin onko se oikein?! EI. Kaikessa on mukana ollut sikäli tuuria että Chico on pieni ja vikkelä ja päässyt altapois mutta arvatkaas sen henkinen vamma taas..

 

Elämä on kurjaa. Se pelkää taas kaikkea ja kaikkia ulkona,koiran kun koiran nähdessään kiljuu pelosta,se pakenee sisällä kun näkee uloslähdön ajan koittavan.. Kaikki työ valui hukkaan !

 

Jouduin aloittamaan koulutuksen alusta alkaen,valjaiden pukemisesta lähtien,sylissä kannan sen ulos pihalle - ensin varmistettuani ettei nurkan takaa tule toisia koiria - ,silmät saa olla selässäkin tiellä ja metsässä kulkiessa..Toivoon tuo tapaus myös vaikutti,se alkaa sählätä hermostuneena kun tulee vieraita koiria vastaan,joudun siis myös sen käytökseen "puuttumaan" koulutuksella. Käytänkin taas niitä eriaikaan ulkona sillä Chicon pelkotila vaikuttaa Toivoon ja en pysty millään yhtäaikaa keskittymään molempiin kun tulee koiria vastaan. Rasittavaa..

Ja Chicon olon tasaantuminen,se vie taas kauan aikaa ja vaivaa,Kaverikoira-hommalle saa nyt jättää hyvästit,ei sitä voi siihen työhön viedä vaikka sekin lähti ihanasti alkuun,se tykkäsi olla siinä hommassa ja se ei välittänyt muista Kaverikoirista mitään.  

Ei voi sanoin täysin kuvailla miten surullinen ja vihainenkin olen..