Tiivistä treenailua Toivon kanssa ollut,sopivasti taukoja pitäen ettei ylikierroksille enää heittäydy.
Frisbeessä tunnelma aina kuumenee vaikka kuinka rauhallisesti yritän sille kiekkoa nakata tai vaadin hetken istumista ennen heittojen tai temppujen opettamista. Tähänkin auttanee vain aika ja se että Toivo tajuaa ettei riekkumisella eteenpäin päästä. Edistymistä tapahtuu silti kokoajan ja kunhan saadaan heitto-opetuspäivä läpikäytyä niin omat taidot kohenee ja sitä voi hyödyntää paremmin koirafrisbeessä.

Rally-tokossa Toivo oli treenatessa väliin sählä,kai se edelleen oletti että jossain vaiheessa kuitenkin nappaan sen kiekon treeniliivin taskusta vaikka ei kiekko siellä ollutkaan. Opin nimittäin sen että samalla treenillä ei voinut ottaa rallia/tokoa ja päätteeksi vaikkapa muutama heitto kiekolla. Siitä touhusta ei tullut mitään.

Sain itse tehtyä pienet ja kätevät mukanakuljetettavat rally-toko kyltit telineineen ( cd-levyjen kansikoteloista) ja treeneihin tuli enemmän tekemisen makua ja helpompi itse mennä rataa ja koirakin tottuu paremmin kylttien läsnäollessa tekemään.

Seuraaminen Toivolla on hyvä,sitä ei tarvitse sen kummemmin treenailla muutakuin muistin virkistämiseksi. Isompi ongelma meillä on eteentulo joka jostain syystä koki takapakin ja Toivo "latistuu" sitä harjoitellessa. Edelliskerran rallitreenissä kaveri usutti ilmoittautumaan kisoihin ja vänkkäsin ettei koska eteentulo ei vaan suju vielä ja hän pyysi näyttämään ja hah - mallisuoritus Toivolta. Innostuin niin että josko me kuitenkin ilmoittauduttaisiin seuraaviin kisoihin mutta se jää nyt kuitenkin nähtäväksi mahdutaanko mukaan. Tosin,juuri tällähetkellä taasen eteentulo ei suju..

Muut alo-liikkeet menee ihan mukiinmenevästi joten ei se maailman kaatavaa ole vaikka kisat menisikin huonommin koska ideahan on pitää hauskaa koiran kanssa ja kisatessa oma varmuus kasvaa. Toivo menee radan innokkaasti,yleensä jopa liian innokkaasti jolloin tuppaa hyppimään mutta tähän keksin kokeilla kuiskausta. Ja jopas meni nätimmin. Kehut ja innostaminen ihan kuiskaamalla vaan ja käskyt hiukan kovemmalla äänellä niin koirakin pysyy kasassa ja nahoissaan. Tai turkissaan..

Höpö-pupu on täysin kotiutunut,illat ne hyppelee ympäri asuntoa ja Toivokin on enemmän innostunut tuttavuutta tekemään,Chico ei edelleenkään juuri välitä siitä.

Voisitko leikkii mun kaa?

 Maisa keskittyy enemmän häkkiinsä ja pesän tekemiseen..niin taisi käydä että poikasia on tulossa mutta kaneilla se ei aina niin varmaa ole,pesänteko voi alkaa urakalla vasta muutamia päiviä ennen synnytystä ja tähän asti Maisan pesään on mennyt vaan purua ja heinää,sitten kun se alkaa karvaansa sinne nyppimään niin sitten voidaan olla aika varmoja..eli ensiviikon keskiviikosta eteenpäin voidaan tilanne katsastaa varmuudella uusiksi..

 Puput on erillään ja välillä päästän Maisan häkistä pois seurustelemaan mutta niin ettei Höpö pääse sen häkkiin pesää tuhoamaan. Hyvin mallaa elo näinkin,toistaiseksi.

Chicon ulkoilut menee vaihteeksi paremmin,naksuttelu "tuttuja,silti vieraita " koiria ohittaessa auttaa ja nyt nekin ohitellaan hiljaa ja hallitusti mutta ne harvemmin nähdyt haukutaan edelleen pystyyn,joskus saan ajoissa kontaktin joskus en. Selkäkipuja se oireili välillä ja sen uskoin johtuvan ihan valjas-jännityksestä yhdistettynä ulkoilujännitykseen. 
Viikon ajan vuorottelin ulkoilua valjaissa ja pannassa ja koska sillä menneinä vuosina oli valjaat päällä niiden hyökkäysten aikana,se yhdisti ne niihin ja kipuun ja jännitti itseään vieläkin enemmän ulkona. Niihin vaivoihin jouduttiin hakemaan lihasrelaksanttia ja kipulääkettä mutta nyt kun tiedän että valjaat ei ole hyvät psyyken kannalta (turvallisuuden kannalta kyllä paremmat mutta nyt on pakko tehdä valinta) eikä osin terveydenkään niin tästä eteenpäin Chico ulkoilee pannassa.
Selkeästi rennommin se lenkillä meneekin nyt eli joskus voi hyvinkin pienestä olla kiinni jokin asia.

Tiistain treenikerralla Toivo jäi potemaan kotiin ja otin mukaan Chicon. Paikalla oli 5 muuta koirakkoa ja alkuräknäyksen jälkeen Chico keskittyi minuun ja mentiin rally-rata kahteen kertaan ja totesin pojan olevan luonnonlahjakkuus. Ratoja ei sen kanssa olla vielä otettu ollenkaan, ainoastaan liikkeet istu,maahan,siinä ja mennään on sille tuttuja mutta hyvin meni. Eteentulo sivultakin tehtiin ekaa kertaa ja meni paremmin kun Toivolta :) .
Tässäpä pienelle uutta puuhaa mielenvirkistämiseksi,mukava kun on noin pieni koira ja pienet kyltit niin helppo treenata sisällä kotonakin.

Toivon mukanaolo viimekerran kaverikoira-kokoustamisessa oli alkuun katastrofi - oli todella levoton,piippasi ja läähätti ja meinasi itselläkin tulla jo kunnolla tukala olo.
Onneksi se jossain vaiheessa alkoi asettumaan ja loppukokoustaminen sujui koiran maatessa.
Tämäkin kerta osoitti sen että enemmän täytyy kuskata Toivoa mukana kun olen itse liikenteessä vaikka paljon se onkin mukana ollut. 

Kaverikoira-käynnit alkoi ja jatkossa pitää työaikojen mukaan sumplia nämä käynnit minne pääsee ja minne ei. Mutta ihana oli kesätauon jälkeen palata hommaan ja Toivokin innolla mukana,ensimmäisellä käynnillä tosin oli levoton mutta toisella ei enää. Kai se koirallakin jonkunlainen loma taannuttaa jos kerta ihmiselläkin..
Sunnuntaina mennäänkin pidemmälle käynnille sillä menemme Koivumäen Kartanolle perhepäiville jossa on paljon muutakin ohjelmaa,tuolla menee muutama tunti kun yleensä kaverikoira-käynti kestää tunnin tai vajaan. Toivottavasti sää suosii..

Ensiviikolla onkin muutama jännä päivä Toivolla koska se pääsee minun mukaan töihin ja itsekin  ihan töihin. Aloitin työharjoittelun koirakoulu MIDOGilla ja jotkut kurssit on sellaisia että häirikkö-koiraa tarvitaan joten otan Toivon töihin. Toivo siis ei sanan varsinaisessa merkityksessä toimi itse häirikkönä :D vaan apuna siinä häiritsemisessä. Toivon ainakin...

Eilen lepopäivää,käytiin kentällä haistelemassa pitkän lenkin päätteeksi ja sieltä muutama kuva