Kuulokoiran elämää

Edellinen VanhusUlkoilu meinasi mennä ihan itku kurkussa kulkiessa kun paikanpäälle saavuttuamme Toivon kaima kertoi että Talon iloisin ja nauravaisin asukas on nukkunut pois. Ei ole enää Häntä taputaputtamassa Toivoa päähän ja nauraa kikattamassa jännityksestä, Hän pelkäsi tavallaan koiria mutta uskaltautui aina silti taputtamaan Toivoa päähän . Vapaaehtoistoiminta antaa paljon - niin minulle ja Toivolle kuin myös varmasti asukkaillekkin ja varsinkin Vanhusten parissa toimiessa saa varautua siihen että jonain käyntikertana ei tuttua ihmistä enää olekkaan paikalla. Pysäyttää ajattelemaan mutta elämä jatkuu..

Kaikkine kolhuineen. Chicolle kävi tapaturma. Olimme kaverin kanssa koiria juoksuttamassa ja Chico oli hihnassa ja olevinaan vielä niin lyhyessä hihnassa ettei mitään vahinkoa pääse käymään kun huligaanit juoksee mutta näinpä vaan ikävästi kävi että kaverin koira suunapäänä juosta tömäytti päin Chicoa. Ehdin havaita vaan sen törmäämisen ja pään heilahduksen ja sitten se huuto alkoi..Chico huusi,tärisi,silmät seisoi päässä ja minä paniikissa siitä kiinni pitämään ja toivomaan ettei mennyt nikamat rikki tms. Huuto lakkasi mutta koira tärisi pää vinossa ja kaveri jo soitti eläinklinkalle josko me mentäis sinne samantien. Tarkattiin hetki tilannetta ja Chico rauhottui,ensitarkastus osoitti että 2 välihammasta olisi lähtenyt ja tovin päästä Chico jo käveli tosin huojuen ja pissi normaalisti. Klinikalta käskettiin tarkkailla ja tulla sitten sinne jos pahempaan menee,tietysti oli viikonloppu ja päivystysaika mutta vakioasiakkaina oltais varmasti saatu ensiapu hyvinkin nopeasti jos tarve olisi vaatinut.

Kotona annoin Chicolle koirien kipulääkettä ja suun tarkistin niin ainakin iroonneen hampaan tynkä pitäisi käydä poistattamassa,illan se nukkui ja herättyä oli ihan normaalin oloinen.

Klinikalla kuitenkin käytiin ja ensitarkastuksen jälkeen koira ok paitsi se hampaantynkä sitten rauhoituksessa poistettiin ja se kuviteltu toinen hävinnyt hammas,ei siinä hammasta ole ollutkaan vaan hammaspuutos. Hieman niskajäykkyyttä poti mutta nyt koira kunnossa. Tapaus pisti taas pohtimaan että minun täytyy vieläkin enemmän olla ennakoivampi ja vaikka miten koirat on hirmu hyviä kavereita niin kokoero on aikamoinen ja vahinkoja sattuu. Meillä ei siis enää sisälläkään leikitä ja riehuta kun on koirakavereita kylässä,leikkimiset saa tapahtua ulkona ja Chico visusti sylissä jos Toivo ja kokoisensa kaverit vimmaavat.

Onneksi Chicolla on edes yksi kokoisensa kaveri,Zorro-kekara joka tulee huomenna leikkimään. Mutta täytyy etsiä Chicolle enemmän pienikokoisia kavereita.

Chico klinkalta kotiuduttua

Chico 1-v

Miiakin kävi kylässä ja sain paapatettua viimeaikojen mieliharmeja hänelle,kaikkea Miiakin joutuu kestämään :D mutta ammattilaisen ottein osaa ottaa asiat vastaan ja antaa neuvoja tilanteisiin ja antaa myös syvällistä pohdittavaa koirien käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Seuraavan kerran nähdäänkin sitten Kuulokoirien 2.kurssilla syyskuussa ja tuota reissua odotan todella innokkain mielin,varmasti Toivollekkin mukava reissu kaikkine uusine koulutusjuttuineen.

Viikon päästä olisi seuraava mätsikin Toivolle,edellisestä ehtinyt kulua jo kotvanen.. Löysin lupaavan oloisen esittäjän Toivolle ja katsotaan sitten miten yhteistyö sujuu ;)

Kuvakansioita penkoessa löysin joitakin hauskoja ilme-kuvia koirakakaroista,tässä jokunen