Uusi Vuosi ja uudet kujeet

Koirat saikin jouluna pienet paketit.. tuntui niin pahalta kun ei ollut mitään lahjaa niille antaa jouluna ja tuli mieleen varastosta käärme josta Toivo tykkäsi vuosi takaperin..joten ei muutakuin käärme pakettiin ja pojalle joululahjaa :)

 Tuota käärmettä se sitten onkin riepotellut ja lussutellut oikein sydämensä kyllyydestä.

Ja eihän toki Chicoa voinut jättää ilman pakettia joten herkkupaloja sille pakettiin..

 ja tottakai Tohvelin pitää olla siinä mukana katsomassa mitä kaveri saa...

 

Chico hotas hyvin äkkiä herkut ja läks litomaan...

 

 

ja Toivo kyylää ja kyyristelee eihän se tuu takas jotta hän ehtii napsimaan vaikka hajuja paperista..

Joulu meni lepposasti sen kummemmin pähkimättä,lenkkejä tehtiin ja tottisteltiin ja harjoteltiin vähän palohälytintä ja polkupyörän kelloa.

Lenkit hiukan lyheni vuoden loppupuolella kun omat selkä-ja jalkakivut paheni niin että hammasta purren piti kulkea parin kilsan lenkitkin. Aamuaikaiseen joskus kipuihin kyllästyneenä otin Toivon ja lähdin ulos,onneksi se on aina valmis ulkoilemaan,oli sää ja kellonaika mikä oli. Chico karkasi noissa herätyksissä sängyn alle piiloon tai kaivautui jonnekkin peiton alle mykkyrälle että hän ei lähe!

Tapaninpäivänä saatiin siskon pesue yökylään. Mukana tuli heidän vajaa vuosikas cane corso-sekoitus poika Aatu joka on ihan superkiltti mutta ah niin testosteronia täynnä ja vaikka Chicokin sen kanssa kesällä leikki mielellään niin nyt Aatusta oli tullut jo iso poika,Toivoakin isompi ja ikäänsä häslä niin keskenään niitä ei vapaana voinut pitää. Alun 3 tuntia Chico oli tositosi pahana sille mutta sitten taas ykskaks syttyi lamppu ja ahaa-elämys ja sit kauheata leikkiin kutsumista ja hepulointia ja Aatu olisi niiiiiiiiiiiin mielellään vimmannut sen kanssa mutta isot tassut,iso ja viriili koira verrattuna Chicon kokoon niin kurjuus kun ei saaneet leikkiä vapaana.

 

 Toivo ei tykännyt Aatun vimmailuista ja alistamisyrityksistä yhtään ja kun ei Aatu eka murahduksesta uskonut niin Toivo murahti ja äsähti kunnolla. Sen illan Tohveli vähän pakoilikin sängyn alla omalla pedillään mutta houkuttelun jälkeen se tuli pois sieltä ja oli normaali.

Se on oppinut nyt siihen että sisällä ei riehumalla riehuta koirakavereidenkaan kanssa koska vahinkoja voi sattua ja suuremmat vimmailut voi tehdä ulkona.

Pakkasia ja lunta odoteltiin saapuvaksi mutta pah,vesisateita piisasi ja plussakelejä,ei ole tullut tossuillekkaan eikä takeille koirilla käyttöä. No sinänsä ihan hyvä niin mutta kyllä Suomen talveen kuuluu lumi ja edes pikkupakkaset joten outoa on ollut.

Chicokin tottui tossuihin lopulta ihan ok,muutaman kerran käytiin tossuilla ulkona kävelemässä harjoitusmielessä. Sisällä ensimmäinen kerta oli vielä hilveetäkauheetakamalaa Chicon mielestä..

 Toivo menee tossuilla niin ettei se edes huomaa niiden olemassaoloa.

Viime kertainen Kaverikoira-käyntikin sairaalassa meni jo paljon paremmin. Toivo oli rennompi ja siellä sille riittää yhdellä osastolla käynti,osastoja on 2-3 joilla Kaverikoirat tuolla käy. Mukava kun nyt jatkuu taas joulutaukojen takia sekä normaalit Kaverikoira-käynnit että myös Vanhusulkoilu,sinne onkin jo ikävä ollut. Ilmeisesti Toivollakin sillä siitä lenkillä ohimennessä se automaattisesti meinaa kääntyä palvelutalon pihaan.

Reilun viikon päästä starttaakin Toivon kanssa hallilla TOKO-kurssi,alusta asti pyritään treenaamaan tarkemmin kuin meidän omat tottistelut ja tavoitteena saada alo-liikkeet häiriössä ( sisähalli,muut koirat ja hälyt) siihen malliin että tämän vuoden aikana saataisiin korkattua edes mölli-kisat :D. Onneksi tuleva ryhmä on pieni ja opetus tähtää alusta asti kisoja silmälläpitäen ja hyvän ohjaajan opeissa itsekkin opin hallitsemaan omia tahattomia liikkeitäni ja sanomisia ja kaikki ne virheet mitä teen niin ohjaaja huomaa kun en itse huomaa.